Artikkeli on julkaistu Hoiva & Terveys -julkaisussa 4.6.2019.
Valinnanvapaus- ja palvelusetelijärjestelmään erikoistuneen Vaanan toimitusjohtaja Matti Parpala sanoo Hoivalle ja Terveydelle, että nykyinen laki on pitkälti ihan toimiva, sillä se mahdollistaa hallitun monituottajamallin, jolla voidaan täydentää järjestäjän omaa tuotantoa. Jo varsin pienillä muutoksilla voidaan Parpalan mukaan saada toimivampi palvelusetelijärjestelmä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu monia parannuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten seitsemän päivän hoitotakuu, jota aiotaan parantaa esimerkiksi lääkäreiden määrää lisäämällä. Hoitotakuun täyttyminen vaatii kuitenkin suurta rakenteellista muutosta, jossa otetaan huomioon koulutettujen lääkäreiden määrä sekä työpaikan houkuttelevuus
– Vaikka tavoite on hyvä, niin järjestelmä vaatii suurta systeemistä muutosta, jos esimerkiksi hoitotakuuta halutaan kiristää. On melko epätodennäköistä, että asia tapahtuu tämän hallituskauden aikana. Palveluseteli voi olla instrumentti, jolla voidaan taata hoitotakuun täyttyminen nopeammin, Parpala sanoo.
Parpala nostaa neljä asiaa, joita hallitus luultavasti joutuu miettimään palvelustelijärjestelmän uudistamista koskevan valmistelun aikana.
Järjestelmän laajennus
Parpala ehdottaa, että palvelusetelijärjestelmää laajennettaisiin koskemaan myös ennaltaehkäisevää toimintaa, jota ei tällä hetkellä lasketa sote-palveluiksi. Rajaus sote-palveluista poistettaisiin ja kunnat ja maakunnat saisivat itse päättää, mihin palveluihin palveluseteliä haluavat käyttää. Parpalan mukaan palveluseteleiden käyttöä varhaiskasvatuksessa kannattaa miettiä myös laajemmin.
Tavoitettavuus ja yhdenvertaisuus
Hallitus joutuu pohtimaan, tulisiko palvelusetelijärjestelmää yhdenmukaistaa niin, että kaikissa kunnissa tai maakunnissa on mahdollisuus yhdenvertaisiin palveluihin, Parpala sanoo.
Hallitus saattaa esimerkiksi pohtia onko tärkeämpää, että kaikilla on yhdenvertaiset palvelut riippumatta siitä missä asuu vai onko tärkeämpää, että kaikki maakunnat saisivat itse suunnitella järjestämis- ja tuotantostrategiansa. Ensimmäinen vaihtoehto on Parpalan mukaan asiakkaan ja tuottajan näkökulmasta selkeämpi, mutta toinen vaihtoehto saattaa olla julkistalouden kannalta parempi.
Setelin arvo: Bonus-sanktio-malli
Jo nykyisen lainsäädännön puitteissa on kokeiltu, voisiko palvelusetelin arvo muuttua: jos laatu on hyvä, setelin arvon päälle voi saada bonusta, ja jos laatu jää todella huonoksi alueen keskiarvosta, niin silloin arvo voisi olla hieman vähemmän. Yhdenmukaisuuden näkökulmasta olisi Parpalan mukaan hyvä, että malli kirjattaisiin lakiin, vaikka se on helppo toteuttaa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa.
Tekniset muutokset
Parpala ehdottaa, että jatkossa sote-palveluntuottaja voisi rekisteröityä palveluntuottajaksi ilman erillistä sopimusmenettelyä joka kunnassa tai maakunnassa. Mikäli byrokratiaa helpotettaisiin, olisi kunnilla ja maakunnilla helpompi löytää palveluntuottajia.
Asiakasmaksulaki jäi auki edellisen hallituksen erotessa. Parpala sanoo, että luultavasti on otettava huomioon, mikä on sen suhde palvelusetelilainsäädäntöön jatkossa: halutaanko, että kaikissa palveluissa koko maassa on sama asiakasmaksu, ja onko asiakkaan mahdollista jatkossakin ottaa suurempi omavastuu halutessaan kattavampaa tai muuten erityistä palvelua.
Artikkelin on toimittanut Jonna Waddington, ja artikkeli on julkaistu sote-päättäjille suunnatussa Hoiva & Terveys -julkaisussa 4.6.2019.