Palvelusetelipalveluiden isoimmat myytit

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Kuntavaalit ja sote-uudistuksen eduskuntakäsittely ovat herättäneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen keskusteluun niin vaaliareenoilla kuin sosiaalisessa mediassa. Ja hyvä niin, kyse on kuitenkin isosta hallinnon kokonaisuudesta ja lähes jokaista suomalaista tavalla tai toisella koskettavasta asiasta.

Palvelusetelien rooli on noussut näissä yhteyksissä myös monesti esille. Keskusteluissa liikkuu myös paljon virheellisiä myyttejä, jotka perustuvat ehkä vääriin mielikuviin tai riittämättömään informaatioon. Tässä kirjoituksessa onkin tarkoitus kumota sote-palveluiden järjestämisen termeihin, palvelusetelistä hyötyviin yrityksiin ja palvelun laatuun liittyviä myytejä.

 

Myytti 1:  Palvelusetelipalveluilla yksityistetään kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja

 

Erityisesti viime aikaisessa keskustelussa on sekoitettu sote-palvelujen järjestämisen eri termejä, kuten ostopalvelut, yksityistäminen ja ulkoistaminen. Hämmennystä on varmasti lisännyt mm. vaalikoneet, joissa termejä käytetään usein melko yksinkertaistaen. 

Ostopalvelu on tilanne, jossa kunta ostaa jotain palvelua kunnan ulkopuoliselta taholta. Taho voi olla esimerkiksi toinen kunta, kuntayhtymä, valtio, kolmannen sektorin toimija tai yksityinen yritys.

Ulkoistus on ostopalvelua laajempi prosessi. Siinä kunta (tai tulevaisuudessa hyvinvointialue) siirtää sopimuksella aiemmin itse tekemiään toimintoja ulkopuoliselle toimijalle. Palveluiden ulkoistuksessa kunta antaa tuotantovastuun kokonaan tai osittain kunnan ulkopuolelle. Ulkoistus ei poista kunnan lakisääteistä järjestämisvastuuta, viranomaisvastuuta eikä valvontavelvollisuutta. Ulkoistamista käytetään usein yleiskäsitteenä, kun puhutaan julkisten toimijoiden tekemistä palvelujen hankinnoista yksityisiltä tuottajilta. Palveluseteli on hallinnollisesti kevyt tapa ulkoistaa, koska kelpoisten palveluntuottajien valintaan riittää kunnan asettamien kriteerien täyttyminen

Yksityistäminen on kuntien palveluhankinnoista puhuttaessa virheellistä. Yksityistämisessä kunta luopuisi palvelun tuotannosta sekä järjestämis- ja rahoitusvastuusta. Sote-palveluiden järjestämisvastuu on kuntien lakisääteinen tehtävä, minkä takia yksityistäminen ei ole niiden osalta mahdollista. Kunta voi yksityistää vain niitä palveluita, joita se on ottanut vapaaehtoisesti hoitaakseen.

Palveluseteli on kunnalle lakisääteinen tapa järjestää sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluja oman tuotannon ja ostopalvelujen rinnalla. Palveluseteli perustuu palvelusetelilakiin, jonka mukaan monia kunnan palveluja, kuten sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluja, voidaan järjestää palvelusetelillä. Tällöin palveluiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat kunnan oman palvelutuotannon rinnalla.


Myytti 2: Palvelusetelipalveluista hyötyvät vain isot terveydenhuoltoyritykset

 

Vaanan Palveluseteli Suomessa 2019 -selvityksen mukaan palveluseteli antaa isojen toimijoiden lisäksi pienillekin yrityksille mahdollisuuden kilpailla markkinalla. Monissa yrityksissä arvioidaan, että palvelusetelin käyttöönotto on jopa kirittänyt parantamaan palveluiden laatua lisääntyneen kilpailun myötä. Palveluseteli on tuottajien mukaan nostanut asiakasymmärryksen keskiöön ja parantanut henkilöstön tietoisuutta laadusta.

Monet yrittäjät pitävät palveluseteliä kilpailutusta parempana tapana järjestää palveluja. Palveluntuottajat kokevat, että palvelusetelillä asiakkaalla voi olla pienempi kynnys hakea palveluita ja palveluseteli tuo palvelut paremmin asiakkaiden ulottuville. Yrittäjät myös korostavat, että palveluseteli parantaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta, parantaa mahdollisuuksia yksilöllisiin palveluihin sekä parantaa asiakkaan valinnan mahdollisuuksia.

 

Edesauttaako palveluseteli pienyritysten mahdollisuuksia kilpailla sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatusmarkkinalla?

 

graafi1

 

 

Palveluseteli ei myöskään avannut hunajapurkkia yksityisille terveyspalvelujen tuottajile. Myynnin ja lisämyynnin kasvu on ollut maltillista, kun julkinen järjestäjä on vastannut markkinanhallinnasta palvelusetelillä.

 

Myytti 3: Yksityisesti tuotetut palvelut ovat huonontaneet palvelujen laatua

Päinvastoin, kunnissa luotetaan palvelusetelipalveluiden laatuun ja uskotaan laadun jopa parantuneen palvelusetelin myötä. Myös tätä on mitattu Vaanan Palveluseteli Suomessa 2019 -selvityksessä, jossa saatu palaute laadusta on tullut suoraan asiakkailta ja omaisilta.

Kuntien mukaan palvelusetelin johdosta asiakkaat ovat olleet tyytyväisempiä, avun järjestäminen on nopeutunut ja palvelu on ollut entistä oikea-aikaisempaa. Kuntalaiset ovat myös pitäneet lisääntynyttä valinnanvapautta ja itsemäärämisoikeutta hyvänä asiana.

 

Ovatko palveluseteliasiakkaat olleet tyytyväisiä palvelusetelillä tuotetun
palvelun laatuun?

 

Palvelusetelin tarkoituksena on lisätä kuntalaisten valinnanvapautta, parantaa kuntalaisten palvelujen saatavuutta sekä edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Vaikka palveluseteli on nykyisessä muodossaan monin tavoin toimiva keino järjestää palveluita kuntalaisille, on järjestäjäorganisaatioissa paikannettu vielä monia haasteita ja kehittämisen kohteita.

Toivottavasti tätä kehittämistyötä voidaan tehdä jatkossakin yhteistyössä, joka on todettu pääosin toimivaksi ja tehokkaaksi, mutta ennen kaikkea asiakasystävälliseksi niin kunnissa kuin kunnan ulkopuolisissa tahoissa.

 

Tämän tekstin taustalla on käytetty Vaanan Palveluseteli Suomessa 2019 -selvitystä. Olemme tekemässä selvityksestä päivitetyn version, joka tullaan julkaisemaan syksyllä 2021. Tulemme tiedottamaan uuden selvityksen julkaisusta lähempänä – pysythän siis kuulolla!

Kirjoittaja on Vaanan markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Enni Ikonen. 

Käytämme sivustollamme evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Voit muuttaa evästeasetuksiasi selainasetuksissasi. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu tietosuojaselosteeseemme.