Poikkeusoloista uusia ratkaisuja sosiaalipalveluihin

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Erilaisille yhteiskunnallisille poikkeustilanteille on yhteistä se, että vaikutukset osuvat kovimmin heikoimmassa asemassa oleviin. Julkisessa keskustelussa onkin ansiokkaasti kiinnitetty huomiota mm. koulujen sulkemisen vaikutuksista haasteellisissa perheissä asuviin lapsiin sekä vanhusten yksinäisyyteen. 

Keskustelusta unohtuvat kuitenkin usein he, jotka ovat näkymättömiä, eräänlaisia väliinputoajia – oli poikkeusaika tai ei. Sosiaalipalveluiden piirissä on paljon ihmisiä, joista tiedämme hyvin vähän, ja joita emme välttämättä muista tai joiden tarpeita emme tule ajatelleeksi. He ovat kuitenkin olemassa.

Poikkeusajat vaikeuttavat sosiaalipalveluiden asiakkaiden elämää 

Esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistui vuonna 2018 arviolta 42 000 henkilöä. Kullakin heistä on oma tarinansa ja polkunsa, joka on johtanut näiden nk. viimesijaisten työllistämistoimien piiriin. Joillekin heistä kuntouttavaan työtoimintaan tai sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuminen voi toki olla valtiovallan pakkopullaa, mutta monille kyseessä on aito mahdollisuus rutistukseen, jolla ylittää itsensä. Nämä palvelut ovat monille mahdollisuus rakentaa arkea ja voimaantua – mahdollisesti myös päivän ainoa sosiaalinen kontakti. 

Toimiva asiakassuhde rakentuu muun muassa luottamuksen, turvallisuuden tunteen ja henkilökemioiden päälle. Siksi poikkeusolot osuvat poikkeuksellisen raskaasti heihin, jotka ovat jo pudonneet tai putoamassa yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle: kun esimerkiksi työtoimintayksiköitä suljetaan, rutiinit ja asiakassuhteet horjuvat.

Yhteyden katkeamisella ja yksin jäämisen tunteella voi olla vakavia vaikutuksia. Siksi vaihtoehtoisten ratkaisujen etsiminen on äärimmäisen tärkeää

Hämeenlinnassa kuntouttava työtoiminta järjestetään nyt etänä

Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi 8.4.2020, että kuntien tulee turvata sosiaalipalvelut etsimällä vaihtoehtoisia tapoja järjestää ne. Hämeenlinnassa huoli sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista oli herättänyt keskustelua jo ennen ministeriön linjausta, ja ratkaisua tilanteeseen olikin ryhdytty hakemaan yhdessä palveluntuottajien kanssa.

Hämeenlinnassa sosiaalista kuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään palveluseteleillä. Vaikka toiminta oli keskeytynyt poikkeusolojen vuoksi, palveluntuottajat olivat toivoneet voivansa pitää yhteyttä asiakkaisiin. Huoli yksin jäävistä oli vahvasti läsnä. Hämeenlinnan kaupunki saikin yhteydenottoja palveluntuottajilta samalla, kun kaupungissa pohdittiin ratkaisua tilanteeseen. 

Kun kerran kaupungin työntekijöiden työskentely oli siirretty etäyhteydelle heti korona-tilanteen alkaessa, heräsi kysymys, mikseivät etäyhteydet toimisi myös kuntouttavassa työtoiminnassa. Toimeen ryhdyttiin: Kaupunki muokkasi omaa toimintaansa etäohjaukseen soveltuvaksi ja neljä palveluntuottajaa vastasi tarpeeseen etäyhteydellä toteutettavalla palvelulla. Nyt Hämeenlinna tarjoaa sosiaalista kuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa etäyhteydellä sekä ryhmä- että yksilöohjauksena. Palvelutarjonnassa on muun muassa CV:n luomista, aikataulujen ja arjen hallintataitoja, taideprojekteja ja liikuntaa.

Poikkeusoloista syntyy myös toimivia käytäntöjä vastaamaan muuttuvaa palveluntarvetta 

Etäyhteydellä toteutettava toiminta on saanut niin positiivista palautetta sekä palveluntuottajilta että asiakkailta, että Hämeenlinnan kaupunki on päättänyt ottaa etänä tuotetun sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan osaksi varsinaista palvelusetelisääntökirjaa. Tätä myötä etätoiminta tulee olemaan pysyvä vaihtoehto palveluntarjonnassa poikkeusolojen jälkeenkin.

Työllistymisen kynnyksellä oleville henkilöille, joille sosiaalinen vahvistaminen ei enää ole avainaihe, etätoiminta voi hyvinkin olla itsenäisyyttä vahvistava tekijä. Etäyhteys voi myös toimia kynnystä madaltavana vaihtoehtona ja ensimmäisenä askeleena kohti rohkeampia kohtaamisia. Parhaassa tapauksessa etätarjonnalla pystytään tavoittamaan ihmisiä, jotka muutoin jäisivät saavuttamattomiin.

Hämeenlinnan tapaus osoittaa, että poikkeusoloissa voi syntyä myös uusia, aitoja vaihtoehtoja ja innovaatioita, jotka kestävät aikaa ja hyödyntävät teknologian kehitystä. Poikkeusolojen ratkaisujen ei siis tarvitse olla vain hätäisesti kasattuja purkkaratkaisuja. 

Jäämme mielenkiinnolla kuulostelemaan, mitä muita innovaatioita poikkeusolojen paineessa vielä pusertuukaan esille.

 

Kirjoittaja on Vaanan palvelupäällikkö Elisa Miettinen. Elisa on sosionomi (AMK) ja hän on toiminut useita vuosia kotiin vietävän ammatillisen tuen palveluohjaajana.

Käytämme sivustollamme evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Voit muuttaa evästeasetuksiasi selainasetuksissasi. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu tietosuojaselosteeseemme.