Rauman kaupunki aloitti sähköisen Vaana Palvelusetelin (ent. Smartum Palveluseteli) käytön vammaispalveluissa syksyllä 2011. Palvelusetelin käyttöönottoa vauhditti 2009 tapahtunut vammaispalvelulakiuudistus, joka velvoitti kunnat henkilökohtaisen avun järjestämisen vammaisasiakkaille. Raumalla palveluseteliä käytetään lisäksi kotihoidossa, omaishoidossa, sekä ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa.

Sähköisellä palvelusetelillä tarjotaan vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun järjestämistä ja omaishoidon tukea. Henkilökohtaisen avun seteli on tarkoitettu äkillisiin avustajatarpeisiin, esimerkiksi vakituisen avustajan sairastuessa, sekä myönnettäessä henkilökohtaista apua pieniin tuntimääriin. Omaishoidon tuessa asiakas voi valita omaishoidon palkkion sijaan palvelusetelin, jonka hän voi käyttää valitsemallaan tavalla esimerkiksi ruoka- tai siivouspalveluihin.

Sitoutuminen tavoitteisiin yhdistää

Vammaistyön päällikkö Vesa Kiiskin mukaan nuoremmat asiakkaat löytävät haluamansa palveluntuottajan varsin itsenäisesti Vaanan hausta, kun taas vanhemmille asiakkaille kunta tarjoaa apua sopivan yrittäjän löytämisessä. Kokonaisuudessaan palveluseteli on helpottanut asiakkaiden arkea laajentamalla valinnanvapautta ja joustavuutta.

– Malli toimii, koska kaikki palveluseteliyrittäjät ovat sitoutuneet samoihin tavoitteisiin ja heidän hintansa ovat helposti nähtävissä. Meidän näkökulmastamme palvelusetelitoimintaa on helppo hallinnoida, eikä ohjelma kaatuile tai takkuile käytössä.

Millaisia vinkkejä Kiiski antaisi palvelusetelin vastikään käyttöön ottaneille tai sitä harkitseville kunnille?

– Ohjeistuksen tekemiseen kannattaa ehdottomasti panostaa, sillä se luo raamit ja lähtökohdat toiminnalle. Toinen merkittävä asia on toimiva ja läpinäkyvä byrokratia. On tärkeää nimetä etukäteen, ketkä kunnassa vastaavat palveluseteliyrittäjien haastattelusta ja ottavat vastuun valintaprosessin etenemisestä.

Markkinointi hoitui puskaradiolla

Raumalla toimii 50 palveluseteliyrittäjää, mikä on hyvä määrä 40 000 asukkaan kunnalle. Mikä parasta, yrittäjät ovat löytyneet melko pitkälle puskaradion ansiosta, eikä kunnan ole ensiponnistusten jälkeen tarvinnut juurikaan mainostaa.

Kiiskin mukaan onnistumiseen on vaikuttanut eniten tiivis yhteistyö yrittäjien kanssa.

– Pyrimme alusta saakka näkemään asian yrittäjien näkökulmasta. Kokosimme kolmesta virkamiehestä ja kolmesta yrittäjästä koostuvan ryhmän, jossa keskustelimme yhteisistä pelisäännöistä. Myös Vaanan palveluseteliasiantuntijat kävivät kouluttamassa meitä ja auttamassa alkuun. Tämän jälkeen yrittäjät ovat jakaneet tietoa keskuudessaan ja yrittäjäjoukko on kiitettävästi vahvistunut, Kiiski kertoo.