Saavutettavuus on digitaalisten palveluiden esteettömyyttä. Esteettömyys on varmasti jokaiselle meistä jokseenkin tuttu termi ja sillä usein kuvataan fyysisen ympäristön ominaisuutta, jonka suunnittelussa on otettu huomioon erilaiset ihmiset. Esimerkiksi kaupunkiympäristö, julkiset paikat ja liikennevälineet on suunniteltu kaikkien käytettäviksi. Saavutettavuus puolestaan pyrkii määrittelemään samaa asiaa digitaalisten palveluiden osalta.
Saavutettavuudella tarkoitetaan verkkopalvelun ominaisuutta ja sitä, kuinka hyvin käyttäjä mahdollisista rajoituksistaan huolimatta pystyy palvelua käyttämään. On syytä pitää huoli siitä, ettei ihmisiä aseteta eriarvoiseen asemaan. Tämä korostuu etenkin nykyaikana, kun merkittävä osa elämän arkisesta asioinnista on siirtynyt viime vuosikymmeninä verkkoon.
Saavutettavuutta ohjaa kansainvälisesti määritelty WCAG -standardi, joka tarjoaa neljän perusperiaatteen kohtalistan ja kolmiportaisen vaatimuskriteeristön, jonka valossa verkkopalveluita voi tarkastella. Standardi ottaa kantaa muun muassa siihen, onko sivuston visuaalinen ulkoasu tarpeeksi havaittava, erottuvatko siellä olevat sisällöt toisistaan tarpeeksi selkeästi ja onko sivuston tekstisisältö helposti ymmärrettävää.
Saavutettavuus osaksi käytänteitä
Saavutettavuustyön lähtökohtana on rehellinen arvio palvelun saavutettavuuden nykytilasta, sekä selkeä ja realistinen suunnitelma kohti saavutettavampaa digitaalista sisältöä. Saavutettavuussunnitelman toteuttamiseksi luodaan saavutettavuusseloste. Selosteen tulee olla verkkosivuilla julkisesti luettavissa vanhojen verkkopalvelujen osalta syyskuun 23. päivään mennessä kuluvaa vuotta.
Vaana on mukana kuntien tukena, kuntien ollessa velvoitettuja luomaan ja ylläpitämään saavutettavuusselostetta omilla sivuillaan. Alkukeväästä 2020 olemmekin aloittaneet mittavan saavutettavuustyön, jonka tarkoituksena on tehdä palveluillemme saavutettavuusarviointi ja kehityslista puutteista korjausaikatauluineen. Tarkoituksenamme on siis myös tuoda palvelusetelijärjestelmä OmaVaanan osalta kehityslistaus kesän aikana, jotta kunnat ehtivät ottamaan sen huomioon kunnan omaa saavutettavuusarviota tehdessä.
Saavutettavuudesta hyötyy kaikki – ”Design for all”
Tavoite siirtyä kohti esteetöntä ympäristöä ja saavutettavia palveluita ei edistä pelkästään vammaisten oikeuksia, vaan lisää ergonomiaa ja mukavuutta kaikille. Kun bussin tai raitiovaunun sisääntulossa ei ole portaita, edistää se kaikkien liikkumista. Ei siis pelkästään henkilön, joka liikkuu esimerkiksi pyörätuolilla. Jos taas miettii minkälaista olisi tehdä töitä tietokoneella ilman näppäinkomentoja; jos Copy-Paste:n sijaan joutuisikin kirjoittamaan sisällön aina uudestaan, olisi monet asiakirjat jäänyt joko tekemättä tai niiden tekeminen olisi ollut huomattavasti hankalampaa. Ja kuinka mukavaa onkaan työpäivän päätteeksi istahtaa bussin penkille, selata sosiaalisen median uutisvirtaa videosisältöineen, jossa on joko kuvatulkkaus tai tekstitys ilman, että häiritsee koko matkustajakuntaa ääniraitaa huudattamalla.
Nämä kaikki edellä mainitut ovat esimerkkejä joko esteettömyydestä tai saavutettavuudesta, mutta joista kaikki me hyödymme ja arvostamme osana helpompaa elämää. Me suunnittelijat käytämmekin tästä termiä ”Design for all” eli muotoilua kaikille ja kaikkiin tarpeisiin. Peruslähtökohtana on siis suunnitella palveluita kaikille, sekä luoda ympäristö, jossa kaikilla on helppo liikkua ja täten pala kerrallaan päästä kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa.
Askelmerkit kohti saavutettavampia palveluita
Me Vaanalla haluamme olla mukana muutoksessa kohti tätä visiota ja luomassa hyviä käytänteitä. Vaikka työtä palveluidemme työstämisessä kohti tätä tavoitetta vielä on, suunta on oikea. Arviointityön lisäksi saavutettavuus on otettu osaksi tuotekehityslinjastoamme. Emme muun muassa julkaise uusia ominaisuuksia, jos niistä löydetään puutteita saavutettavuuden osalta. Digitaalinen aineistomme on myös lähtökohtaisesti suunniteltu saavutettavuuskriteerien vaatimalle tasolle. Hyvät, pienet parannukset tässäkin työssä tuottaa pitkässä juoksussa merkittäviä tuloksia. Tärkeimpänä tavoitteena on luoda sujuvampaa arkea jokaiselle.
Kirjoittaja on Vaanan Senior UX Designer Tea Dickman. Tea on koulutukseltaan taiteen maisteri Aalto yliopistosta ja hän vastaa Vaanalla saavutettavuustyöstä.
Saavutettavuuden onnistumiseksi on säädetty EU-direktiivi (EU) 2016/2102, joka ohjaa suomalaista lakia digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019). Lainsäädäntö velvoittaa julkisia tahoja tarjoamaan verkkopalveluitaan niin, että ne ovat saavutettavuusdirektiivin mukaisia 2021 kesään mennessä, tai että saavutettavuusongelmien korjaamiselle on laadittuna selkeä suunnitelma. Listätietoja saavutettavuusvaatimuksista löydät aluehallintoviraston sivuilta.