Selvitys: Palvelusetelillä voidaan parantaa kunnan palveluiden saatavuutta ja laatua, mutta kehitettävää vielä riittää

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Julkiset sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluiden järjestäjät, kunnat ja kuntayhtymät, kokevat palvelusetelin tarkoituksenmukaiseksi tavaksi järjestää kuntalaisten palveluita, käy ilmi palvelusetelioperaattori Vaana Oy:n tekemästä tuoreesta Palveluseteli Suomessa 2019 -selvityksestä.

Näitä johtopäätöksiä tukevat selvityksen tulokset, joiden perusteella kunnissa ja kuntayhtymissä on saavutettu palvelusetelin avulla keskeisiä tavoitteita, kuten parannettu paikallista elinkeinoelämää ja palveluiden saatavuutta palveluiden laadusta tinkimättä. Kunnissa palveluseteliä pidetään monin osin ostopalveluita mielekkäämpänä tapana järjestää palveluita.

Kyselytutkimukseen vastanneista kuntien edustajista yli 40 prosenttia arvioi palveluiden saatavuuden parantuneen palvelusetelin käyttöönoton myötä. Selvityksen tuloksista käy kuitenkin myös ilmi, että kunnissa on heikosti tutkittu palvelusetelin keskeisiä vaikutuksia, kuten vaikutuksia palveluiden laatuun, kuntatalouteen tai palveluiden saatavuuteen.

Selvityksen mukaan sekä kunnat että palveluntuottajat pitävät palvelusetelipalveluiden laatua hyvänä, sillä kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä tuotettujen palveluiden laatuun. Lähes puolet kuntien edustajista arvioi kunnan palveluiden laadun parantuneen palvelusetelin käyttöönoton myötä.

Vaikka palvelusetelipalveluiden laatua pidetään hyvänä, herättää palvelusetelin arvon määrittäminen erimielisyyksiä. Kuntavastaajista joka kymmenes arvioi, että palvelusetelin arvo ei ole riittävä laadukkaiden palveluiden tuottamiseen. Palveluntuottajista arvoa liian matalana pitää kolmasosa vastanneista.

Kunnissa etenkin sosiaalipalveluihin kohdennettavien palvelusetelien matalaa arvoa pidetään huolestuttavana. Palveluntuottajat taas nostavat esille asiakkaille jäävän huomattavan omavastuuosuuden, joka on vaikuttanut palveluiden hankintaan etenkin vanhuspalveluissa.

Palvelusetelillä myönteisiä vaikutuksia paikalliseen elinkeinoelämään ja pienyrittäjiin

Palvelusetelin käyttöönotto on lisännyt yritysten määrää kunnissa sekälisännyt yritysten palvelutarjontaa ja alueellista elinvoimaa, arvioivat kuntatyöntekijät. Vain harva arvioi, että palveluseteli olisi vaikuttanut negatiivisesti paikalliseen elinkeinoelämään. Sekä kunnista että palveluntuottajista yli puolet arvioi palvelusetelin edesauttavan pienyrityksen mahdollisuuksia kilpailla markkinalla.

Lukuisat yrittäjät kertovat palkanneensa palvelusetelin käyttöönoton myötä uusia työntekijöitä, laajentaneensa yrityksen palveluvalikoimaa ja jopa perustaneensa uusia toimipisteitä oman kunnan ulkopuolelle. Monet yrittäjät arvioivat palvelusetelin käyttöönoton parantaneen yrityksen kannattavuutta ja käyttöastetta.

Vastoin usein julkisuudessa esitettyjä väittämiä palvelusetelillä on vain maltillisia vaikutuksia yritysten myynnin kasvuun. Hieman yli kolmasosa yrittäjistä arvioi palvelusetelipalveluiden tarjoamisen johtaneen yrityksen myynnin kasvuun, mutta kasvu on ollut maltillista: suurimmalla osalla 0–20 prosenttia. Kolmasosalle palveluntuottajista palveluseteliasiakkaat ovat tuoneet mukanaan palvelusetelistä riippumatonta lisämyyntiä.

Palvelusetelipalveluiden järjestämisessä on vielä viilattavaa

Vaikka palveluseteliä pidetään monin tavoin tarkoituksenmukaisena keinona järjestää palveluita, ovat julkiset palveluiden järjestäjät ja palveluntuottajat löytäneet monia kehittämisen kohteitakin. Näitä ovat muun muassa palvelusetelin arvo ja rajattu käyttö, byrokratia, puutteellinen viestintä, osaavan työvoiman hankkiminen sekä epävarma tulevaisuus.

Palvelusetelipalveluiden järjestämiseen toivotaan kunnissa lisää resursseja ja määrärahoja. Monissa kunnissa katsotaan, että palvelusetelin käytön laajentamiselle olisi perusteita erityisesti terveyspalveluissa ja henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönottoa tulisi harkita. Palveluntuottajat katsovat, että palvelusetelin saaminen asiakkaille on hankaloitunut kuntien säästötoimenpiteiden johdosta.

Kunnissa toivotaan myös, että byrokratiaa saataisiin vähennettyä. Kuntavastaajien mukaan olisi hyvä, jos palveluntuottajat voisivat hakeutua tuottamaan palvelusetelipalveluita jatkossa pienemmällä vaivalla. Sekä kuntien että palveluntuottajien vastauksissa toistuu palvelusetelistä viestimisen haastavuus tai puutteellisuus.

Palveluntuottajat toivovat, että kunnilla olisi resursseja ja motivaatiota puuttua vastoin yhteisiä sääntöjä toimivien yritysten toimintaan. Palveluntuottajat toivovat myös, että heitä osallistettaisiin enemmän palvelujärjestelmän kehittämiseen, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen epävarmuus ja tulevaisuus nakertavatkin yritysten luottamusta.

Palveluseteli Suomessa 2019 -selvitys tarjoaa päättäjille, medialle ja aiheesta kiinnostuneille kaivatun läpileikkauksen palvelusetelin hyödyistä ja haasteista. Koko 16-sivuisen selvityksen voi ladata ilmaiseksi Vaana Oy:n verkkosivustolta.

Suomen johtavia valinnanvapaus- ja palveluseteliratkaisuja toimittavan Vaana Oy:n kyselytutkimukseen vastasi 133 palveluseteliasioiden parissa työskentelevää kuntatyöntekijää ja -päättäjää yli 50 eri kunnasta ja yhteensä 199 palveluntuottajaorganisaation edustajaa.

Kysely toteutettiin loppuvuodesta 2018, ja aineisto analysoitiin kevään 2019 aikana. Suurin osa vastaajista työskentelee sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa.

LISÄTIETOJA

Olli-Juhani Piri
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö
Vaana Oy
p. 040 842 7335 / olli-juhani.piri@vaana.fi


Klikkaa ja lataa selvitys

Käytämme sivustollamme evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Voit muuttaa evästeasetuksiasi selainasetuksissasi. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu tietosuojaselosteeseemme.