Tekoäly tulee, mutta onko se ratkaisu vaikeasti käytettäviin palveluihin?

Tekoäly on aihe, joka on viime vuosina noussut voimakkaasti yleiseksi puheenaiheeksi. Robotiikka on kehittynyt valtavalla, osin jopa pelottavalla vauhdilla, ja tuntuu että melkein millä tahansa muullakin alalla tekoäly on samanaikaisesti sekä uhka että mahdollisuus. Myös julkinen sektori on herännyt tähän – siitä on esimerkkinä julkisen hallinnon tekoälyohjelma Aurora, jota esiteltiin Valtiovarainministeriön Keväthumaus-tapahtumassa 11.4.2018. Aurorassa ajatuksena on luoda tekoälyn avulla virtuaalinen assistentti, joka avustaa kansalaista julkisten palveluiden käytössä.

Ajatus siitä, että tekoälyä voi käyttää tällaiseen tarkoitukseen on sinänsä luonteva. Ihmiset tarvitsevat apua palveluiden käytössä, ja jos koneen saisi hoitamaan tämän roolin, se voisi tehdä sitä edullisesti, väsymättä ja kellon ympäri. Koska tekoäly tuntuu kehittyvän yhä nopeammin, aika vaikuttaa kypsältä tällaiseen hankkeeseen.

Tekoälyn suhteen on kuitenkin hyvä ymmärtää se, että se ei todellisuudessa ole yksi yhtenäinen teknologian osa-alue, vaan pikemmin joukko erilaisia teknologioita joita sovelletaan eri käyttötarkoituksiin. Niin sanotun yleisälykkyyden – eli yhden teknologian, joka osaisi itsenäisesti ratkaista useita hyvin erilaisia ongelmia – tuottaminen keinotekoisesti on jotain, mitä ei vielä nykyään osata tehdä sen paremmin kuin koskaan aiemminkaan.


Kuva: Matan Segev

Näin ollen siitä, että tekoäly on kehittynyt huimalla tavalla yhdellä osa-alueellaan, ei aina voi päätellä, että kehitys olisi ollut yhtä huimaa läpi kaikkien osa-alueiden. Yksi osa-alue, joka tuottaa edelleen suuria haasteita, on puhutun tai kirjoitetun luonnollisen kielen aito ymmärtäminen. Kehitys ei ole tässä suhteessa missään nimessä polkenut paikallaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Kuka tahansa, joka on käyttänyt esimerkiksi Googlen käännöspalveluita on tutustunut suoraan siihen, miten automaattinen kääntäminen on samaan aikaan sekä hämmästyttävän edistynyttä että  alkeellista. Tämä juontaa juurensa nimenomaan siihen, että kone ei vielä oikeasti osaa ymmärtää ihmisen kieltä.

Virtuaalinen assistentti ja tekoälyn käyttäminen kansalaisten palvelujen parantamisessa ovat asioita, jotka voidaan ymmärtää laajasti. Ne eivät tarkoita välttämättä robottia, joka juttelee ja auttaa juuri samalla tavalla kuin ihminen sen tekisi. Mutta toisaalta ennenkuin tekoäly oikeasti osaa kommunikoida samaan tapaan kuin ihminen, se ei myöskään voi täysin korvata ihmisen toiselle ihmiselle antamaa neuvontaa.

Riippumatta siitä, miten tekoälyllä tuotetun neuvonnan kanssa edistytään tai ei edistytä, me Vaanalla uskomme, että paljon on vielä parantamisen varaa yksinkertaisesti siinä, kuinka helppokäyttöisiä palvelut ovat. Tämä käsittää paitsi palveluiden sähköiset käyttöliittymät myös sen, että palvelut ovat itsessään helppoja käsittää. Työ palveluiden helppokäyttöisyyden edistämiseksi ei ole välttämättä helppoa, mutta se ei myöskään vaadi uusia teknisiä edistysaskeleita, vaan “vain” työtä, kokeilua, käyttäjien kuulemista ja innovointia.

Teknologian kehittymistä on vaikea ennustaa. Yleensä teknologia kehittyy sekä nopeammin että hitaammin kuin visionäärit olettavat. Ennustukset joita tehdään eivät käy toteen, mutta toisaalta keksitään jotain ihan muuta, mikä tekee aiemmat ennustukset epärelevanteiksi. Tuntuu kuitenkin todennäköiseltä, että työ palvelujen tekemiseksi helppokäyttöisemmiksi on joka tapauksessa tärkeää. Vaikka toimiva virtuaaliassistentti ennen pitkää saataisiinkin, on silti helppokäyttöinen ja helposti ymmärrettävä palvelu mukavampi käyttäjälle. Virtuaalisen assistentin tekeminen on varmasti myös sitä helpompaa mitä yksinkertaisempi palvelu itsessään on. Näin ollen tekoäly ja palveluiden yksinkertaistaminen eivät ole vaihtoehtoja, vaan toisiaan tukevia kehityksen polkuja.

Me Vaanalla haluamme tehdä palveluiden käyttämisen helpoksi kaikin keinoin mitä keksimme. Kun kehitys kehittyy siihen pisteeseen, että virtuaaliset assistentit ovat käyttökelpoisia, aiomme ottaa ne käyttöön ensimmäisten joukossa. Sitä odotellessa missiomme ovat kaikille helpot käyttöliittymät ja ymmärrettävät palvelut!

Kirjoittaja Tomi Päiväniemi on Vaanan Chief Architect.