Vammaispalveluiden palvelusetelipäivä Helsingissä 13.6.2017

Kesäkuussa Helsingissä järjestettiin Palvelutili Oy:n (nyk. Vaana) palvelusetelipäivä, jossa kuntien päättäjät pääsivät kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista vammaispalveluiden järjestämiseen ja palveluseteleihin liittyen. Puheenvuoroja pitivät niin Invalidiliiton ja THL:n kuin kuntien ja palveluntuottajan edustajat. Invalidiliiton ja THL:n asiantuntijoiden puheenvuoroista vammaispalveluiden uudistuksista olemme kirjoittaneet täällä.

 

Askola

Reilun 5000 asukkaan Askolan perusturvajohtaja Ilona Lehtinen kertoi palvelusetelin olevan luonteva lisä palveluiden järjestämiseen ja hallinnointiin, sillä kunta toteuttaa myös ostopalveluina paljon. Askolassa palveluseteli on käytössä henkilökohtaisen avun järjestämisessä, joskin henkilökohtaisen avun saajia on kunnassa vain 15. Kustannukset ovat pysyneet hyvin odotetussa määrässä, ja noin 80 prosenttia myönnetystä rahasta on käytetty. Palveluseteliä käytetään esimerkiksi äkillisissä tilanteissa, vaativissa tilanteissa sekä muun tukitoiminnan rinnalla. Se on soveltunut erityisen hyvin tilanteisiin, joissa apua vaaditaan paljon, eikä yksittäinen palveluntarjoaja pysty hoitamaan koko tuentarvetta. Askolassa setelin arvo on 29€/tunti, minkä lautakunta on päättänyt. Päätöksen jälkeen kunnassa haettiin palveluntuottajia mukaan hinnan setelin arvon perusteella.

Tästä huolimatta kunnalla on ollut haasteenaan palveluntuottajien vähyys, minkä takia valinnanvapaus ei toteudu, kun asiakas ei pääse valitsemaan. Yksi palveluntuottaja ei pysty vastaamaan tarpeeseen, kun kaikkia asiakkaalle myönnettyjä tunteja ei voida tarjota. Myös Lehtinen korosti palvelutarpeen arvioinnin tärkeyttä hoidossa. Arvioinnin aikana lyhytkestoisesti myönnetty seteli antaa tilaa ja aikaa huolelliselle arvioinnille. Se mahdollistaa myös toimimisen systemaattisesti kiireessäkin. Näin palveluseteli jäsentää työtä kunnassa. Talouden puolesta setelin käyttö vähentää ennustettavuuden lisääntyessä äkillisiä kuluja ja erikoissairaanhoidon käyttöä.

 

Vaasa

Smartum Palveluseteli otettiin Vaasassa käyttöön vammaispalveluissa 1. helmikuuta 2016, kertoi aikuisten sosiaalityön johtaja Virpi Kortemäki. Palveluseteli oli ollut kunnassa aiemmin jo käytössä muissa palveluissa. Henkilökohtaisen avun palvelusetelien myöntäminen on lisääntynyt Vaasassa paljon, sillä vammaiset henkilöt eivät alueella saadun kokemuksen mukaan ole halunneet toimia työnantajina. Vaasassa henkilökohtaisen avun palveluseteli on 22€/h sekä TES:n mukaiset lisät, mutta yrittäjät ovat antaneet palautetta arvon riittämättömyydestä koulutetun henkilökunnan kustantamiseen. Palveluntuottajaksi hakeutuminen on Vaasassa jatkuvasti auki. Tällä hetkellä alueella on 280 aktiivista henkilökohtaisen avun päätöstä ja 137 vammaista henkilöä toimii työnantajana. Työnantajamallista on Vaasassa pyritty eroon, sillä se on koettu myös siellä raskaaksi järjestää.

 

Rauma

575-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävällä Raumalla omaishoidon palvelusetelin matka alkoi ikäihmisten kotona asumista tukevasta hankkeesta vuonna 2004, kertoi kaupungin vammaistyön päällikkö Vesa Kiiski. Hankkeen taustalla oli vuonna 2006 voimaan astuvan omaishoitolain ennakointi, sillä laki määrittelee omaishoidon henkilön hoitamista kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön kautta. Raumalla prosessi palvelun piiriin pääsemiseksi on selkeä: hakemuksen jälkeen sosiaalitoimi tekee mm. kotikäynnin sisältävän palvelutarpeen arvioinnin, palvelu- tai hoitosuunnitelman ja sen jälkeen päätöksen palvelusta. Raumalla palvelusetelillä voi hankkia useita erilaisia palveluita mm. pyykkihuollosta siivouspalveluihin ja asiointiapuun asti, ja palveluista osa on vanhuspalveluiden puolella. Nämä ovat siis usein juuri omaishoitajan tekemiä asioita, joten palveluseteli mahdollistaa konkreettisen avun kotiin omaishoitajalle ja auttaa näin omaishoitajaa jaksamaan. Omaishoitajalle voidaan näin vapauttaa aikaa tehdä hoidettavansa kanssa muitakin asioita.

Raumalla palvelusetelin käyttöönotossa käytiin pitkiä keskusteluja vuonna 2011 paitsi Rauman ja silloisen Smartumin, myös palveluntuottajien kanssa, jotta voitiin yhdessä sopia käyttöönoton käytännöstä, kuten esimerkiksi hinnoittelusta. Nyt toiminnan ollessa käytössä käydään keskusteluja edelleen saman kolmikannan kautta, jotta palvelua ja yhteistyötä voidaan kehittää entisestään. Palvelusetelilaissa mainittua sääntökirjaa on työstetty myös yhdessä yrittäjien kanssa. Palveluntuottajaksi on ollut Raumalla hyvin hakijoita ja hakemaan on ohjattu kunnan yrityspalveluiden kautta. Yrittäjiltä vaaditaan tiettyjä asiakirjoja esimerkiksi ennakkoperintärekisteristä, vakuutuksista ja omavalvontasuunnitelmasta sekä haastattelussa menestymistä.

 

Med Group Oy

Katri Kivinen, Med Group Oy:n hoivapalvelupäällikkö kertoi tapahtumassa vammaispalveluiden järjestämisestä palvelusetelillä palveluntuottajan näkökulmasta. Kivisen mukaan palveluseteli on erinomainen vaihtoehto palvelun tuottamiseen. Palveluntuottajan on tuotettava tarpeeksi laadukasta palvelua, jotta se voi pärjätä kilpailussa. Yhtenä vaikeutena yhteistyössä kuntien kanssa ovat olleet Kivisen mukaan kuntien hyvin erilaiset prosessit palvelusetelitoiminnan hallinnoimisessa. Prosessit eivät aina palvele samalla tavalla eri kokoisia tai uusia ja vanhoja palveluntuottajia. Yhteistyö kunnan kanssa on toki toiminut Med Groupillakin hyvin: palvelusta vastaavat viranhaltijat ovat hyvin perillä palveluseteliasioista ja auttavat mielellään ja ovat myös tietoisia mahdollisista haasteista. Sääntökirja on ollut hyvä ohje.

Kivinen kertoi, miten sähköinen palveluseteli on yhtenäistänyt käytäntöjä, mutta prosessista löytyy vielä kehityskohteita. Sekä kuntien että palveluntuottajien hallinnollista työtä täytyy myös optimoida, jotta esimerkiksi palvelusetelin voimassaoloaika on tarkoituksenmukainen kyseiselle palvelulle ja asiakkaalle. Kivinen esitti myös yrityksessä tulleita kehitysajatuksia kuntien ja palveluntuottajien välisen toiminnan sujuvoittamiseksi – esimerkiksi hinnoittelun selkeyttäminen ja selkeä palvelusetelistä vastaavan työntekijän nimeäminen voisi sujuvoittaa yhteistyötä ja parantaa asiakaskokemusta.

Smartum Palveluseteli on käytössä jo yli 50 kunnassa, joissa sillä ratkaistaan erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Haluatko kuulla lisää setelin käytöstä lasten päivähoidossa tai kerhotoiminnassa? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.