Asiantuntijaraati on valinnut Lapin maakunnan Vuoden Palveluseteliteko 2017 -palkinnon voittajaksi. Lapissa on viime vuonna otettu palveluseteli käyttöön mm. ikäihmisten ja vammaisten palveluissa. Lapin kunnat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä palvelusetelin kehityksessä ja käyttöönotossa, mikä vakuutti tuomariston.
Rovaniemi, Kemi, Tornio, Kemijärvi, Sodankylä ja Kolari ovat vuoden 2017 alusta alkaen ottaneett palvelusetelin käyttöön yhtenä tapana järjestää ikäihmisten ja vammaisten palveluja. Palveluseteli on kunnan tai kuntayhtymän sitoumus maksaa kuntalaisen tarvitsema sosiaali- tai terveyspalvelu. Setelillä kuntalainen maksaa palvelunsa yksityisellä palveluntarjoajalla osittain tai kokonaan. Palveluseteli lisää kuntalaisen valinnanvapautta ja kannustaa alueellista yrittäjyyttä.
Rovaniemen, Tornion, Kemin, Kemijärven, Sodankylän ja Kolarin kunnat palkittiin torstaina 8.2.2017 Rovaniemen kaupungintalolla Vuoden Palveluseteliteosta 2017. Palkinto myönnetään vuosittain asiantuntijaraadin valitsemalle taholle ansiokkaasta palvelusetelitoiminnan kehittämistyöstä innovatiiviselle ja esimerkilliselle teolle. Asiantuntijaraadin kokoaa ja palkinnon myöntää vuosittain valinnanvapauteen erikoistunut yritys Vaana, jonka tarjoamaa sähköistä palveluseteliratkaisua Lappi käyttää.
Asiantuntijaraati perusteli valintaansa sillä, että palvelusetelin käyttöönotto on tapahtunut rivakasti kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä samanaikaisesti useassa kunnassa maakunnan alueella. Kunnat ovat tukeneet toisiaan käyttöönotossa ja pitäneet aktiivisesti yhteyttä. Myös alueellisten erityishaasteiden kuten pitkien välimatkojen ratkaisemista palvelusetelillä sai raadilta kiitosta.
Valintaraadin jäseninä toimivat tänä vuonna kotipalveluyrittäjä Eija Bouras, Vaasan kaupungin aikuisten sosiaalityön johtaja Virpi Kotemäki ja Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama.
“Lapissa on osoitettu, että palvelusetelin käyttöönotto voi tapahtua myös todella nopeasti.”,
Susanna Kallama kiitteli.
”Tämä tarkoittaa, että kunnat voivat valmistautua valinnanvapauslainsäädännön voimaanastumiseen vuonna 2020 ottamalla setelit käyttöön jo nyt. Näin voidaan vahvistaa näin paikallista yrittäjyyttä ja lähipalveluita. Kuntien välinen yhteistyö tällaisessa asiassa on myös hyvää harjoitusta tulevalle maakuntamallille.”, Kallama jatkaa.
Tilaisuus herätti hyvää keskustelua palvelusetelin käytöstä. Paikalla oli monipuolinen edustus niin eri sosiaali- ja terveydenhuoltoyksiköistä kuin kunnista.
Haastattelimme tilaisuuden jälkeen kolmea palveluseteliasiantuntijaa Rovaniemen kaupungilta:
Anneli Ylitalo, vs. palvelualuepäällikkö ikäihmisten palvelut, Rovaniemen kaupunki
Sanna Lampinen, palveluvastaava, kotihoito, Rovaniemen kaupunki
Maija Kaikkonen, palveluohjauksen palveluesimies, Rovaniemen kaupunki
Miksi palveluseteli otettiin käyttöön?
”Kotihoidossa meillä on pitkään ollut monituottajamalli. Palveluseteli mahdollisti sen, että asiakas voi valita. Meillä on omaa toimintaa, ostopalvelu ja palveluseteli. Palveluseteli on laajentanut asiakkaan mahdollisuuksia”, Anneli Ylitalo kertoo.
”Kun olemme siirtyneet sähköiseen palveluseteliin, olemme saaneet uusia palveluntuottajia. Meillä oli aiemmin pulaa ikäihmisten palveluasumista tarjoavista palveluntuottajista. Palveluntuottajat ovat kokeneet, että palveluseteli täydentää heidän toimintaansa”, Sanna Lampinen huomauttaa.
Voiko sanoa, että sähköinen palveluseteli on lisännyt alueellista yrittäjyyttä?
”Kyllä, näin voi sanoa”, kolmikko toteaa yhdessä.
Onko sähköinen palveluseteli vaikuttanut palveluntuottamisen kustannuksiin verrattuna siihen, että kunta tuottaisi palvelun itse?
”Omaishoidon kohdalta en osaa vielä sanoa, koska seteli otettiin vasta viime heinäkuussa käyttöön. Vertailua varten ei ole vielä riittävästi dataa”, Kaikkonen selventää.
”Näkemykseni on se, ettei se ainakaan kalliimpi muoto järjestää palveluja ole kaupungille. Luultavasti päinvastoin”, Lampinen pohtii.
Oletteko saaneet kuntalaisilta palautetta palvelusetelistä?
”Kotihoidon seteli on ollut pitkään käytössä, mutta sellainen käsitys minulla on, että palvelusetelin etu on se, että asiakas maksaa juuri siitä palvelumäärästä, minkä hän on saanut sen kuukauden aikana. Asiakas maksaa tuntiperusteisesti, mikä on palvelusetelissä se hyvä juttu”, Lampinen vastaa.
”Asiakas on voinut valita tuottajan. Kyllä asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, toisaalta asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä ja asiakas tietää senkin vaihtoehdon”, Ylitalo huomauttaa.
”Palvelusetelituottajat on usein pieniä yrityksiä, joissa on suhteellisen vähän henkilökuntaa. Kun kunta myöntää palvelusetelin, asiakas voi ostaa yritykseltä erikseen myös muita palveluita, kuten lumenluontia tai kaupassakäyntiä. Asiakkaat voivat ostaa monipuolisesti erikseen palveluita, joista he tekevät yrityksen kanssa erillisen sopimuksen. Toki pitää olla valmis maksamaan tästä erillisestä palvelusta, mutta tällaisista järjestelyistä olemme saaneet hyvää palautetta”, Lampinen kertoo.
”Omaisilta on tullut palautetta siitä, että tuttuuden vuoksi on ollut helppo tehdä yhteistyötä pienen yrityksen kanssa, jossa on vähän henkilöstöä”, Ylitalo kertoo.
”Palveluseteli on myös tuonut joustavuutta aikojen suhteen. Tämä tietenkin näkyy myös hinnassa. Kuitenkin esimerkiksi ilta-aikoina voi tarvita apua, jolloin omaishoitaja voi hankkia tietylle ajalle avun päästäkseen esimerkiksi kuoroharjoituksiin. Se, että voi valita sen ajan mikä sopii, on antanut liikkumavapautta omaishoitajille. Avun silloin kun sitä tarvitsee”, Kaikkonen täydentää.
”Palveluseteli on yksi hyvä vaihtoehto meidän kokonaisuudessa, palveluiden tuottamiseen liittyen”, Ylitalo lopettaa.