Ikäihmisten palveluntarpeeseen on monien vuosien ajan vastattu pääasiallisesti kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoivakotiasumisen keinoin. Toki markkinoilla on ollut jo pitkään tarjolla senioriasumista ja tavanomaista palveluasumista, mutta nämä ovat olleet pitkälti ikääntyvien täysin itse rahoittamaa asumismuotoa. Erityisesti tavanomaisen palveluasumisen käyttö on jäänyt vähäiseksi, sillä kansalaiset ovat olleet haluttomia rahoittamaan itse tähän liittyviä palveluita.
Kunnallisin varoin tavanomaiselle palveluasumiselle tyypillistä asiakkaiden palveluntarvetta on täytetty ensisijaisesti kotihoidon kokonaisuudella kevyestä kotipalvelusta aina useita käyntejä päivässä sisältävään hoivaan. Kun kotihoito ei ole enää riittänyt – useimmiten edenneen muistisairauden vuoksi – on asiakas siirtynyt ympärivuorokautisen hoivan asumiseen.
Tarvetta uusille ratkaisuille
Vanhuspalvelulain asteittain kohoava mitoitusvaatimus ja sitä kautta kustannukseltaan kohoava ympärivuorokautinen palveluasuminen tuo painetta löytää turvallisen asumisen ratkaisuja asiakkaille, joiden turvallinen ja tarkoituksenmukainen hoito ei onnistu enää kotihoidon keinoin, mutta jotka eivät ole vielä pitkäaikaisen ympärivuorokautisen asumisen tarpeessa.
Kokemus osoittaa, että ikäihmisen toimintakyky ja turvallisuuden tunne useimmiten paranee hänen siirtyessä asumispalvelun säännöllisten aterioiden, tiiviimmän voinnin seurannan ja sosiaalisesti virikkeellisen yhteisön pariin. Siten monelle asiakkaalle riittäisi hyvin kevyemmin tuettu, välimuotoinen asumispalvelu, jossa olisi tarpeeseen skaalautuva hoiva ja tuki yhdistettynä turvalliseen ja sosiaalisesti rikkaaseen asumiseen. Myös hoivahenkilöstölle asumispalveluun suunniteltu koti on parempi työympäristö, kuin esimerkiksi pienen saniteettitilan omaava vanha kerrostaloasunto. Lisäksi hoitajille jää enemmän aikaa varsinaiseen asiakastyöhön, kun aikaa ei tarvitse käyttää niin paljon matkoihin ja pysäköintiin.
Välimuotoinen asuminen ostettavissa palvelusetelipalveluna
Yrityksillä ja kolmannen sektorin tuottajilla on tarjota erilaisia välimuotoisen asumisen ratkaisuja. Tilaajien kannattaisi nyt suunnata ostopalveluidensa hankintaa näiden suuntaan. Mikäli kunnat ja kuntayhtymät eivät näitä palveluita osta ja kansalaiset eivät halua niitä pelkästään omalla rahalla hankkia – vaan sinnittelevät heillekin jo kalliiksi käyvän kotihoidon varassa – niin nykyinen lukittunut tilanne vain jatkuu.
Palveluseteli on erinomainen väline yhdistää julkista ja asiakkaan omaa rahoitusta välimuotoisen asumispalvelun edistämiseksi. Onnistuneella palvelusetelin arvon ja omavastuun asettamisella setelistä saadaan houkutteleva tapa asumispalveluun sekä asiakkaalle että palveluntuottajalle. Hyvänä puolena palvelusetelissä on asiakkaan valinnanvapaus valita itselle sopivin palveluntarjoaja ja kokonaisuus. Yksi asiakas arvostaa enemmän omaa hiljaisuutta ja rauhallista rappua, kun taas toinen kaipaa oman asunnon lisäksi yhteisiä ryhmätiloja ja tapahtumia.
Kun sote-päättäjänä pohdit tulevaisuuden palveluratkaisuja, me Vaanalla keskustelemme mielellämme kanssasi välimuotoisen asumisen ratkaisuista ja siitä, miten niistä saa kustannustehokkaan ja vaikuttavan ratkaisun osana ikäihmisten palveluita.
Kirjoittaja on Vaanan asiakkuusjohtaja Marko Hanhisuanto.
LISÄTIETOJA
Elisa Miettinen
Palvelupäällikkö
elisa.miettinen@vaana.fi
040 662 8845