Asiantuntijaraati on myöntänyt ammattijärjestäjä Laura Holmströmille Vuoden Palveluseteliteko 2019 -palkinnon vaikuttavasta työstä kokonaan uuden palvelusetelituotteen parissa. Holmström on viitoittanut tietä ammattijärjestäjän palveluiden tuottamiselle palvelusetelillä.

Holmström on tehnyt kunnioitettavaa työtä raivatessaan latua kokonaan uudelle palvelusetelituotteelle eli ammattijärjestäjän palvelulle, linjaa asiantuntijaraati. Raadin mukaan Holmström on toiminnassaan osoittanut ennakkoluulotonta yritteliäisyyttä ja yhteistyön halua.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kunnianosoitus myönnetään yrittäjälle. Aiempina vuosina palkinnon on saanut aina julkisen sektorin toimija. Asiantuntijaraati halusi tänä vuonna korostaa yrittäjän vaikutusmahdollisuuksia ja yhteistyön tärkeyttä palvelusetelitoiminnan kehittämisessä.

– Holmström on tehnyt esimerkillistä ja pitkäjänteistä vaikuttamistyötä oman ammattikuntansa puolesta – ja mikä tärkeintä, kansalaisten hyväksi. Yrittäjien vaikuttamismahdollisuuksille ja innokkuudelle ratkaista yhteiskunnallisia haasteita on syytä antaa tunnustusta, raati perustelee.

Holmström on ollut vuosina 2018–2019 mukana tarjoamassa ammattijärjestäjän palvelua palvelusetelillä Hyvinkäällä Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilussa. Kyseessä on sosiaalipalveluksi luokiteltu palvelu, joka olisi monistettavissa vakiintuneemmaksikin käytännöksi Suomessa. Kokemukset kokeilusta ovat olleet rohkaisevia.

Palkinnon saajan valinneeseen asiantuntijaraatiin kuuluivat Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun soten palvelusetelisuunnittelija Jaana Puranen sekä Stella Kotipalvelut Oy:n aluepäällikkö Pia Viitala.

Vuoden Palveluseteliteko -palkinto myönnetään vuosittain riippumattoman asiantuntijaraadin valitsemalle taholle ansiokkaasta palvelusetelitoiminnan kehittämistyöstä. Palkinto jaetaan innovatiiviselle ja esimerkilliselle teolle, joka luo hyviä ja monistettavia käytäntöjä palvelusetelitoimintaan sekä edesauttaa kuntalaisten palveluiden saatavuutta ja valinnanvapautta. Asiantuntijaraadin kokoaa ja palkinnon jakaa vuosittain Suomen johtava palvelusetelijärjestelmä Vaana Oy.

Ammattijärjestäjä tuo selkeyttä arkeen ja mieleen – Palvelulle valtakunnallista tarvetta

Ammattijärjestäjä on järjestämisen asiantuntija, joka yhdessä asiakkaan kanssa luo systemaattisesti ja loogisesti järjestystä ja tilaa sekä auttaa asiakasta luopumaan turhasta tavarasta. Ammattijärjestäjät auttavat erityisesti kodin, toimiston ja varastojen järjestämisessä sekä ajankäytön hallinnassa. Juuri tätä palvelua kokeiltiin vastikään Uudenmaan valinnanvapauskokeilussa muiden sosiaalipalveluiden rinnalla.

– Tavoitteena kokeilussa oli helpottaa arkea lapsiperheessä, jossa tavarat olivat usein hukassa ja ruoanlaitto hankaloitunut liian suurien tavaramäärien alle. Tunne siitä, kuinka uupunut ja ahdistunut asiakkaani oli ensimmäisellä kerralla, oli käsin kosketeltavissa. Viimeisellä käyntikerralla asiakkaani loisti ja hän oli kuin uudesti syntynyt, palkinnonsaaja Holmström taustoittaa.

Holmströmin mukaan palveluseteliä olisi syytä harkita vakiintuneemmaksi käytännöksi ammattijärjestäjän palveluille. Palvelusetelillä apuun voisi tarttua matalammalla kynnyksellä – etenkin, kun kyse on omasta kodista, jonka kunto voi aiheuttaa häpeää. Ammattijärjestäjällä on aina vaitiolovelvollisuus, jolloin asiakas voi luottamuksella saada tukea ja apua kodin järjestämiseen ja siitä aiheutuneisiin pulmiin ja ongelmiin.

– Ammattijärjestäjän palveluita hyödynnetään koko ajan enemmän. On tärkeää saada ihmisen luottamus ja välittää tietoa siitä, että teemme työtä vaitiolovelvollisina ja luopumisen tukijoina. Tarve palvelulle on erittäin suuri, ja siksi palvelusta viestiminen päivittäin saa yhä uudet ihmiset kiinnostumaan. Kotiin liittyy voimakas häpeä. Se myytti pitäisi murtaa, Holmström jatkaa.

Ammattijärjestäjä Laura Holmström

Kunnianosoitus koko ammattikunnalle

Ammattijärjestäjiä on koulutettu Suomessa vajaan kymmenen vuoden ajan, ja koulutettuja ammattijärjestäjiä on tällä hetkellä alle 300. Ammattijärjestäjän palveluita on Suomessa osassa kunnista järjestetty ostopalveluna.

– Tämä palkinto ei ole vain minulle, vaan tämä on upea tunnustus työstä, jolle ammattijärjestäjät antavat koko sydämensä. Tavoitteena on aina ihmisen ongelmiin ja hätähuutoon reagointi. Palvelusetelillä ja yhteistyössä sosiaalialan asiantuntijoiden kanssa tämäkin palvelu voisi yhtä lailla olla helposti saatavilla kuten muutkin palvelusetelipalvelut, Holmström tiivistää.

Vankan aseman saavuttanut ja arvostettu Vuoden Palveluseteliteko -kunnianosoitus myönnettiin nyt viidettä kertaa. Ammattijärjestäjä Laura Holmström vastaanotti vuoden 2019 palkinnon 7. helmikuuta Helsingissä. Vuonna 2018 palkinto myönnettiin Siun sotelle, vuonna 2017 Lapin maakunnalle, vuonna 2016 Vaasan kaupungin sosiaalityö- ja perhepalvelut -yksikölle ja vuonna 2015 Lahden kaupungin asiakasohjausyksikkö Siirille. 

LISÄTIEDOT JA HAASTATTELUT

Laura Holmström

Vuoden Palveluseteliteko 2019 -palkinnon voittaja, ammattijärjestäjä

050 5443 905 / laura@jarjestysvinkit.fi

Matti Parpala

toimitusjohtaja, Vaana Oy

040 846 3847 / matti.parpala@vaana.fi

Jatkossa me vaanalaiset aiomme panostaa entistäkin enemmän sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä sekä palvelusetelistä viestimiseen. Olemme mukana yhdessä tärkeiden sidosryhmien kanssa järjestämässä helmikuussa pidettävää Jonottamatta palveluihin -seminaaria.

Tilaisuus on suunnattu sosiaali- ja terveydenhoitoalalla tai sitä lähellä toimiville vaikuttajille ja yritttäjille.

Iltapäivän seminaarissa peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoo hallituksen sote-suunnitelmista. Osallistujilla on mahdollisuus esittää ministerille kysymyksiä.

Ohjelmassa myös Vuoden Palveluseteliteko 2019 -palkinnon jako. Vuoden Palveluseteliteko -kunniamaininnan saa taho, joka on esimerkillisesti edistänyt hyviä tai innovatiivisia palvelusetelikäytäntöjä. Kunniamaininan myöntää Vaana Oy.

Ohjelmassa muun muassa:

Merkkaa kalenteriisi:

Aika: perjantai 7.2.2020 klo 12–16

Paikka: Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, HELSINKI

Tilaisuus on maksuton. Ohjelma täydentyy myöhemmin. Ilmoittautuessasi voit ehdottaa kysymystä ministerille.

Ilmoittaudu seminaariin

Lue lisää tapahtumasta

Tapahtumassa mukana:

Vuoden Palveluseteliteko 2019 -palkinnon saajan etsintä on käynnistynyt. Vaana myöntää vuosittain asiantuntijaraadin valitsemalle taholle palkinnon merkittävästä palveluseteliteosta.

Vuoden Palveluseteliteko -palkinto on tarkoitettu innovatiiviselle ja esimerkilliselle taholle ansiokkaasta palvelusetelitoiminnan kehittämistyöstä. Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaa.

Kunniamaininta myönnetään nyt jo viidettä kertaa, ja aiempina vuosina sen ovat ansainneet Siun sote, Lapin maakunta, Vaasan kaupunki ja Lahden kaupunki.

Ehdota vuoden 2019 palkinnon saajaa ja tutustu aiempiin voittajiin tästä linkistä.

Julkiset sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluiden järjestäjät, kunnat ja kuntayhtymät, kokevat palvelusetelin tarkoituksenmukaiseksi tavaksi järjestää kuntalaisten palveluita, käy ilmi palvelusetelioperaattori Vaana Oy:n tekemästä tuoreesta Palveluseteli Suomessa 2019 -selvityksestä.

Näitä johtopäätöksiä tukevat selvityksen tulokset, joiden perusteella kunnissa ja kuntayhtymissä on saavutettu palvelusetelin avulla keskeisiä tavoitteita, kuten parannettu paikallista elinkeinoelämää ja palveluiden saatavuutta palveluiden laadusta tinkimättä. Kunnissa palveluseteliä pidetään monin osin ostopalveluita mielekkäämpänä tapana järjestää palveluita.

Kyselytutkimukseen vastanneista kuntien edustajista yli 40 prosenttia arvioi palveluiden saatavuuden parantuneen palvelusetelin käyttöönoton myötä. Selvityksen tuloksista käy kuitenkin myös ilmi, että kunnissa on heikosti tutkittu palvelusetelin keskeisiä vaikutuksia, kuten vaikutuksia palveluiden laatuun, kuntatalouteen tai palveluiden saatavuuteen.

Selvityksen mukaan sekä kunnat että palveluntuottajat pitävät palvelusetelipalveluiden laatua hyvänä, sillä kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä tuotettujen palveluiden laatuun. Lähes puolet kuntien edustajista arvioi kunnan palveluiden laadun parantuneen palvelusetelin käyttöönoton myötä.

Vaikka palvelusetelipalveluiden laatua pidetään hyvänä, herättää palvelusetelin arvon määrittäminen erimielisyyksiä. Kuntavastaajista joka kymmenes arvioi, että palvelusetelin arvo ei ole riittävä laadukkaiden palveluiden tuottamiseen. Palveluntuottajista arvoa liian matalana pitää kolmasosa vastanneista.

Kunnissa etenkin sosiaalipalveluihin kohdennettavien palvelusetelien matalaa arvoa pidetään huolestuttavana. Palveluntuottajat taas nostavat esille asiakkaille jäävän huomattavan omavastuuosuuden, joka on vaikuttanut palveluiden hankintaan etenkin vanhuspalveluissa.

Palvelusetelillä myönteisiä vaikutuksia paikalliseen elinkeinoelämään ja pienyrittäjiin

Palvelusetelin käyttöönotto on lisännyt yritysten määrää kunnissa sekälisännyt yritysten palvelutarjontaa ja alueellista elinvoimaa, arvioivat kuntatyöntekijät. Vain harva arvioi, että palveluseteli olisi vaikuttanut negatiivisesti paikalliseen elinkeinoelämään. Sekä kunnista että palveluntuottajista yli puolet arvioi palvelusetelin edesauttavan pienyrityksen mahdollisuuksia kilpailla markkinalla.

Lukuisat yrittäjät kertovat palkanneensa palvelusetelin käyttöönoton myötä uusia työntekijöitä, laajentaneensa yrityksen palveluvalikoimaa ja jopa perustaneensa uusia toimipisteitä oman kunnan ulkopuolelle. Monet yrittäjät arvioivat palvelusetelin käyttöönoton parantaneen yrityksen kannattavuutta ja käyttöastetta.

Vastoin usein julkisuudessa esitettyjä väittämiä palvelusetelillä on vain maltillisia vaikutuksia yritysten myynnin kasvuun. Hieman yli kolmasosa yrittäjistä arvioi palvelusetelipalveluiden tarjoamisen johtaneen yrityksen myynnin kasvuun, mutta kasvu on ollut maltillista: suurimmalla osalla 0–20 prosenttia. Kolmasosalle palveluntuottajista palveluseteliasiakkaat ovat tuoneet mukanaan palvelusetelistä riippumatonta lisämyyntiä.

Palvelusetelipalveluiden järjestämisessä on vielä viilattavaa

Vaikka palveluseteliä pidetään monin tavoin tarkoituksenmukaisena keinona järjestää palveluita, ovat julkiset palveluiden järjestäjät ja palveluntuottajat löytäneet monia kehittämisen kohteitakin. Näitä ovat muun muassa palvelusetelin arvo ja rajattu käyttö, byrokratia, puutteellinen viestintä, osaavan työvoiman hankkiminen sekä epävarma tulevaisuus.

Palvelusetelipalveluiden järjestämiseen toivotaan kunnissa lisää resursseja ja määrärahoja. Monissa kunnissa katsotaan, että palvelusetelin käytön laajentamiselle olisi perusteita erityisesti terveyspalveluissa ja henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönottoa tulisi harkita. Palveluntuottajat katsovat, että palvelusetelin saaminen asiakkaille on hankaloitunut kuntien säästötoimenpiteiden johdosta.

Kunnissa toivotaan myös, että byrokratiaa saataisiin vähennettyä. Kuntavastaajien mukaan olisi hyvä, jos palveluntuottajat voisivat hakeutua tuottamaan palvelusetelipalveluita jatkossa pienemmällä vaivalla. Sekä kuntien että palveluntuottajien vastauksissa toistuu palvelusetelistä viestimisen haastavuus tai puutteellisuus.

Palveluntuottajat toivovat, että kunnilla olisi resursseja ja motivaatiota puuttua vastoin yhteisiä sääntöjä toimivien yritysten toimintaan. Palveluntuottajat toivovat myös, että heitä osallistettaisiin enemmän palvelujärjestelmän kehittämiseen, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen epävarmuus ja tulevaisuus nakertavatkin yritysten luottamusta.

Palveluseteli Suomessa 2019 -selvitys tarjoaa päättäjille, medialle ja aiheesta kiinnostuneille kaivatun läpileikkauksen palvelusetelin hyödyistä ja haasteista. Koko 16-sivuisen selvityksen voi ladata ilmaiseksi Vaana Oy:n verkkosivustolta.

Suomen johtavia valinnanvapaus- ja palveluseteliratkaisuja toimittavan Vaana Oy:n kyselytutkimukseen vastasi 133 palveluseteliasioiden parissa työskentelevää kuntatyöntekijää ja -päättäjää yli 50 eri kunnasta ja yhteensä 199 palveluntuottajaorganisaation edustajaa.

Kysely toteutettiin loppuvuodesta 2018, ja aineisto analysoitiin kevään 2019 aikana. Suurin osa vastaajista työskentelee sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa.

LISÄTIETOJA

Olli-Juhani Piri
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö
Vaana Oy
p. 040 842 7335 / olli-juhani.piri@vaana.fi


Klikkaa ja lataa selvitys

Artikkeli on julkaistu Hoiva & Terveys -julkaisussa 4.6.2019.

Valinnanvapaus- ja palvelusetelijärjestelmään erikoistuneen Vaanan toimitusjohtaja Matti Parpala sanoo Hoivalle ja Terveydelle, että nykyinen laki on pitkälti ihan toimiva, sillä se mahdollistaa hallitun monituottajamallin, jolla voidaan täydentää järjestäjän omaa tuotantoa. Jo varsin pienillä muutoksilla voidaan Parpalan mukaan saada toimivampi palvelusetelijärjestelmä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu monia parannuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten seitsemän päivän hoitotakuu, jota aiotaan parantaa esimerkiksi lääkäreiden määrää lisäämällä. Hoitotakuun täyttyminen vaatii kuitenkin suurta rakenteellista muutosta, jossa otetaan huomioon koulutettujen lääkäreiden määrä sekä työpaikan houkuttelevuus

– Vaikka tavoite on hyvä, niin järjestelmä vaatii suurta systeemistä muutosta, jos esimerkiksi hoitotakuuta halutaan kiristää. On melko epätodennäköistä, että asia tapahtuu tämän hallituskauden aikana. Palveluseteli voi olla instrumentti, jolla voidaan taata hoitotakuun täyttyminen nopeammin, Parpala sanoo.

Parpala nostaa neljä asiaa, joita hallitus luultavasti joutuu miettimään palvelustelijärjestelmän uudistamista koskevan valmistelun aikana.

Järjestelmän laajennus

Parpala ehdottaa, että palvelusetelijärjestelmää laajennettaisiin koskemaan myös ennaltaehkäisevää toimintaa, jota ei tällä hetkellä lasketa sote-palveluiksi. Rajaus sote-palveluista poistettaisiin ja kunnat ja maakunnat saisivat itse päättää, mihin palveluihin palveluseteliä haluavat käyttää. Parpalan mukaan palveluseteleiden käyttöä varhaiskasvatuksessa kannattaa miettiä myös laajemmin.

Tavoitettavuus ja yhdenvertaisuus

Hallitus joutuu pohtimaan, tulisiko palvelusetelijärjestelmää yhdenmukaistaa niin, että kaikissa kunnissa tai maakunnissa on mahdollisuus yhdenvertaisiin palveluihin, Parpala sanoo.

Hallitus saattaa esimerkiksi pohtia onko tärkeämpää, että kaikilla on yhdenvertaiset palvelut riippumatta siitä missä asuu vai onko tärkeämpää, että kaikki maakunnat saisivat itse suunnitella järjestämis- ja tuotantostrategiansa. Ensimmäinen vaihtoehto on Parpalan mukaan asiakkaan ja tuottajan näkökulmasta selkeämpi, mutta toinen vaihtoehto saattaa olla julkistalouden kannalta parempi.

Setelin arvo: Bonus-sanktio-malli

Jo nykyisen lainsäädännön puitteissa on kokeiltu, voisiko palvelusetelin arvo muuttua: jos laatu on hyvä, setelin arvon päälle voi saada bonusta, ja jos laatu jää todella huonoksi alueen keskiarvosta, niin silloin arvo voisi olla hieman vähemmän. Yhdenmukaisuuden näkökulmasta olisi Parpalan mukaan hyvä, että malli kirjattaisiin lakiin, vaikka se on helppo toteuttaa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Tekniset muutokset

Parpala ehdottaa, että jatkossa sote-palveluntuottaja voisi rekisteröityä palveluntuottajaksi ilman erillistä sopimusmenettelyä joka kunnassa tai maakunnassa. Mikäli byrokratiaa helpotettaisiin, olisi kunnilla ja maakunnilla helpompi löytää palveluntuottajia.

Asiakasmaksulaki jäi auki edellisen hallituksen erotessa. Parpala sanoo, että luultavasti on otettava huomioon, mikä on sen suhde palvelusetelilainsäädäntöön jatkossa: halutaanko, että kaikissa palveluissa koko maassa on sama asiakasmaksu, ja onko asiakkaan mahdollista jatkossakin ottaa suurempi omavastuu halutessaan kattavampaa tai muuten erityistä palvelua.

Artikkelin on toimittanut Jonna Waddington, ja artikkeli on julkaistu sote-päättäjille suunnatussa Hoiva & Terveys -julkaisussa 4.6.2019.

Asiantuntijaraati on myöntänyt Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sotelle Vuoden Palveluseteliteko 2018 -palkinnon rohkeasta ja esimerkillisestä valinnanvapauden edistämistyöstä. Siun sote on ensimmäisenä Suomessa ottanut käyttöön palvelusetelin lääkkeiden annosjakelussa.

Siun soten päätös laajentaa palveluseteleitä uudelle palvelualueelle ja tehdä aktiivista sidosryhmäyhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa palvelusetelimallin kehittämisessä vakuutti asiantuntijaraadin jäsenet. Käytäntö on esimerkillinen ja monistettavissa muuallekin Suomeen.

Palkinnon myöntäneeseen asiantuntijaraatiin kuuluivat Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin, MedGroup Oy:n asiakkuusjohtaja Sari Pyyhtiä ja Tornion kaupungin johtava hoitaja sekä vanhus- ja hoitopalvelujen päällikkö Maarit Alalahti.

Asiantuntijaraadin perustelujen mukaan kuntayhtymä on esimerkillisesti ja innovatiivisella tavalla lisännyt asiakkaiden valinnanvapautta ja tukenut paikallista yrittäjyyttä. Raati nosti esille merkittävänä tekijänä vapaaehtoisen ja maakunnan laajuisen sote-kuntayhtymän päätöksen hyödyntää neuvotteluvoimaansa lisätäkseen asiakkaiden valinnanvapautta ja avatakseen markkinaa useita kuntia kattavalla alueella.

– Yhden kunnan on helppo toteuttaa uusia ideoita, mutta kuntayhtymältä se vaatii aivan toisenlaista panosta. Laajalla vapaaehtoisella kuntayhtymällä, Siun sotella on suuri neuvotteluvoima, jota se on neuvokkaasti käyttänyt parantaakseen alueen palveluja, raati summaa.

Vuoden Palveluseteliteko -palkinto myönnetään vuosittain riippumattoman asiantuntijaraadin valitsemalle taholle ansiokkaasta palvelusetelitoiminnan kehittämistyöstä. Palkinto jaetaan innovatiiviselle ja esimerkilliselle teolle, joka luo hyviä ja monistettavia käytäntöjä palvelusetelitoimintaan sekä edesauttaa kuntalaisten palveluiden saatavuutta ja valinnanvapautta.

Asiantuntijaraadin kokoaa ja palkinnon jakaa vuosittain Suomen johtava valinnanvapausjärjestelmä Vaana Oy, jonka tarjoamaa sähköistä palveluseteliratkaisua hyödynnetään myös useissa Siun soten palveluissa, kuten omais- ja kotihoidossa, veteraanipalveluissa ja lapsiperheiden palveluissa. 

Kuva: Siun sote vastaanotti Vuoden Palveluseteliteko 2018 -palkinnon Joensuussa 7.2.2019. Yhteiskuvassa Siun soten edustajat, Karjalan apteekkariyhdistyksen edustaja sekä Suomen Yrittäjien edustajat.

Mikä on lääkkeiden annosjakelun palveluseteli?

Lääkkeiden annosjakelu on palvelua, jossa apteekki toimittaa asiakkaan säännöllisesti käyttämät lääkkeet valmiiksi jaoteltuina annoskohtaisiin pusseihin tai annostelijoihin. Lääke-erät toimitetaan tavallisesti kahden viikon erissä joko kotihoitoon tai asumisyksiköihin, joissa ne jaetaan asiakkaille.

Siun sote päätti viime syksynä ottaa palvelusetelin käyttöön lääkkeiden annosjakelussa vuoden 2019 alusta lähtien. Kuntayhtymä valmisteli palvelusetelin käyttöönottoa tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, jotta kaikille osapuolille löydettäisiin toimiva malli.

Siun soten lääkkeiden annosjakelun palveluseteli kattaa annosjakelun pussituksen ja jakelun kustannukset, eikä asiakkaalle jää siitä omavastuuosuutta maksettavaksi. Palveluseteli ei kata lääkkeiden hintaa.

Aiemmin Siun soten alueiden kunnissa on hankittu lääkkeiden annosjakelu kilpailutuksen perusteella palveluntuottajaksi valikoituneilta apteekeilta. Kun vapaaehtoisesti muodostettu kuntayhtymä aloitti toimintansa vuonna 2017, kuntien välillä oli monia erilaisia käytäntöjä. Palvelusetelin käyttöönotto on yhdenmukaistanut kuntayhtymän palvelujen järjestämistä ja tasavertaistanut alueen asiakkaiden palvelujen saantia.

Siun soten alueella annosjakelun piirissä on noin 1 700 asiakasta, joista valtaosa on ikäihmisiä. Lisäksi Siun sotessa arvioidaan, että valtaosalle noin 1 300 käsinjakelun piirissä olevista asiakkaista palvelu olisi mahdollista toteuttaa annosjakeluna.

Vankan aseman saavuttanut ja arvostettu Vuoden Palveluseteliteko -kunnianosoitus myönnettiin nyt neljättä kertaa. Siun sote vastaanotti vuoden 2018 palkinnon 7. helmikuuta Joensuussa. Vuonna 2017 palkinto myönnettiin Lapin maakunnalle, vuonna 2016 Vaasan kaupungin sosiaalityö- ja perhepalvelut -yksikölle ja vuonna 2015 Lahden kaupungin asiakasohjausyksikkö Siirille.

Lue tiedote MyNewsDesk-palvelussa.

LISÄTIETOJA

SIUN SOTE

Leena Laaninen

palvelujohtaja

leena.laaninen@siunsote.fi / p. 013 330 8263

VAANA OY

Olli-Juhani Piri

viestintä- ja sote-asiantuntija

olli-juhani.piri@vaana.fi / p. 040 842 7335

 

         

Nopeasti ikääntyvissä maakunnissa, Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla, turvaudutaan palveluseteliin yhä useammin iäkkäiden kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, todetaan palvelusetelioperaattori Vaana Oy:n tilaamassa tuoreessa selvityksessä. Yksityisten palveluntuottajien puute haastaa kuitenkin palveluiden saatavuuden etenkin haja-asutusalueilla.

Noin puolet Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan kunnista käyttää palveluseteliä kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa tai molemmissa, käy ilmi tuoreesta selvityksestä. Kaikki palveluseteliä iäkkäiden palveluissa käyttävät kunnat aikovat tulevaisuudessa jatkaa tai laajentaa palvelusetelin käyttöä, vaikka sote-uudistus hidastaa kuntien ja kuntayhtymien päätöksentekoa.

Laurea-ammattikorkeakoulun Hyvinkään kampuksen opiskelijoiden toteuttaman selvityksen mukaan myös valtaosassa alueiden kunnista, jotka eivät vielä käytä palveluseteliä kotihoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa, on vahvaa kiinnostusta palvelusetelin käyttöön ottamiseen.

Selvityksen tulosten perusteella useissa alueiden kunnissa kotihoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen käytettävä budjetti on kasvussa ja kunnat pyrkivät osallistamaan yksityisiä toimijoita yhä enemmän ikääntyneiden ihmisten palvelujen järjestämisessä.

Palveluntuottajien puute päänvaivana haja-asutusalueilla

Tavoitetuista kunnista neljännes ilmoitti kokevansa haasteita palveluiden järjestämisessä, sillä heidän alueillansa ei ole riittävästi palveluntuottajia. Palveluntuottajien puute, työntekijöiden vähäisyys ja riittämätön hoitokapasiteetti korostuivat haasteina erityisesti haja-asutusalueilla.

Palvelusetelin käyttöönoton syinä selvityksessä nousivat esille etenkin maakuntauudistus, ostopalvelujen hankaluus sekä ruuhkat. Palvelusetelin hyödyiksi listattiin lisäksi kuntalaisten valinnanvapauden vahvistuminen, kustannussäästöt ja hallinnollisen taakan pieneneminen. Palveluseteliä käyttävät kunnat kokivat palvelusetelin käytön kannattavaksi ja suosittelevat sen käyttöä myös muille kunnille.

Niissä kunnissa, joissa palveluseteliä ei ole vielä käytössä, uskottiin maakuntauudistuksen tai palvelusetelin käyttöönoton tuovan helpotusta nykyiseen tilanteeseen.

Vaana Oy:n tilaama selvitys toteutettiin loppuvuodesta 2018. Selvitysalueilla on yhteensä 30 kuntaa, joista 12 kuntaa sijaitsee Etelä-Savossa ja 18 kuntaa Etelä-Pohjanmaalla. Selvitystiimi sai 30 kunnasta tavoitettua yhteensä 26 kuntaa.

Selvityksen perusteella Etelä-Pohjanmaalla 9 kuntaa ja Etelä-Savossa 11 kuntaa käyttää palveluseteliä ainakin joissain palveluissa. Kaikilla palveluseteliä käyttävillä kunnilla on halua jatkaa palvelusetelin käyttöä palvelujen järjestämisessä jatkossakin.

Lue tiivistelmä selvityksen tuloksista tästä linkistä.

Lue tiedote MyNewsDesk-palvelussa.

LISÄTIETOJA

Maria Erkheikki-Kurtti

Asiakkuusjohtaja

maria.erkheikki@vaana.fi

p. 040 529 4126

 

Vuoden Palveluseteliteko 2018 -palkinnon saajan etsintä on jälleen käynnistynyt. Vaana myöntää vuosittain asiantuntijaraadin valitsemalle taholle palkinnon merkittävästä palveluseteliteosta.

Vuoden Palveluseteliteko -palkinto on tarkoitettu innovatiiviselle ja esimerkilliselle taholle ansiokkaasta palvelusetelitoiminnan kehittämistyöstä. Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaa.

Kunniamaininta myönnetään nyt neljättä kertaa, ja aiempina vuosina sen ovat ansainneet Lapin maakunta, Vaasan kaupunki ja Lahden kaupunki.

Ehdota vuoden 2018 palkinnon saajaa ja tutustu aiempiin voittajiin tästä linkistä.

Kanta-ostopalveluvaltuutus otetaan käyttöön Vaanan palveluseteli- ja valinnanvapausjärjestelmässä.

Vaana tarjoaa yhteistyössä Atostekin kanssa asiakkailleen mahdollisuuden luoda Kanta-arkistoon ostopalveluvaltuutuksia (OSVA) sekä tehdä niihin liittyviä kirjauksia. Merkintöjen tekeminen setelien myöntämisen ja käsittelyn yhteydessä tulee niin järjestäjille (kunta, kuntayhtymä, maakunta) kuin palveluntuottajillekin mahdolliseksi syksyllä 2018.

“Kantaan liittyminen ja ostopalveluvaltuutusten mahdollistaminen on tärkeää, jotta potilastieto kulkee saumattomasti hoito- ja hoivaketjussa. Meillä tavoitteena oli alusta lähtien toteuttaa liityntä mahdollisimman tehokkaasti niin, että pystymme jatkossakin olemaan kunnille ja maakunnille ylivoimaisesti kustannustehokkain vaihtoehto. Siksi yhteistyö Atostekin kanssa näyttäytyi erinomaisena vaihtoehtona kokonaan itse tekemiselle”, toteaa Vaanan toimitusjohtaja Matti Parpala.

Aluksi OSVA toimii terveyspalveluiden Kanta-arkistossa, myöhemmin myös sosiaalipalveluissa (Kansa).

“Odotamme Kansan käyttöönottoa innolla, sillä Vaana-järjestelmän käytöstä suuri osa liittyy nimenomaan sosiaalipalveluihin. Näemme Kansan myös oleelliseksi mm. henkilökohtaisen budjetin järjestämisessä“, Parpala jatkaa.

“Olemme iloisia, että Vaana päätti hyödyntää Kanta-asiantuntemustamme – uskomme vahvasti siihen, että erikoistuminen ja yhteistyö on paras tapa hoitaa asioita. Kun toimijat pystyvät keskittymään omaan ydinosaamiseensa, syntyy parempia palveluita”, sanoo Atostekin toimitusjohtaja Mika Torhola.

Lue lisää: Atostek eRA mukana tarjoamassa valinnanvapautta

Lue myös: Vaana ja Atostek Hoiva & Terveys -julkaisussa 9.10.2018

OSVA pähkinänkuoressa

Mikä OSVA?

Ostopalveluvaltuutuksen (OSVA) avulla terveyspalveluiden palveluntuottaja pääsee näkemään palveluseteliasiakkaan potilastiedot Kanta-palvelusta. Ostopalveluvaltuutuksen myöntää kunta palveluseteliä jakaessaan. Sosiaali- tai varhaiskasvatuksen palveluissa OSVA ei toistaiseksi ole käytössä.

Milloin?

Ostopalveluvaltuutus otetaan käyttöön syksyn 2018 aikana.

Mitä pitää tehdä?

Tuotepäällikkö Taru Vainikainen Vaanalta on ollut yhteydessä yhteyshenkilöihin asiakaskunnissamme, joilla on palveluseteli käytössä terveyspalveluissa. Tarun viestistä löytyvät tarkemmat ohjeet. Syksyn aikana kuntia koulutetaan uuteen OmaVaanaan, ja tässä yhteydessä koulutamme myös OSVA:n käyttöön niitä käyttäjiä, joille se tulee ajankohtaiseksi.

Palveluntuottajilla on oma liittymänsä Kantaan, joten Kanta-yhteensopivuus ei vaikuta palveluntuottajien näkymään Vaanan järjestelmässä.

Lisätietoja:

Vaanan palveluista

Elisa Miettinen
Sote-asiantuntija
Vaana Oy
elisa.miettinen@vaana.fi
+358 40 662 8845

Atostekin palveluista 

Jani-Petteri Peltovuori
Senior consultant
Atostek Oy
jani-petteri.peltovuori@atostek.com
+358 40 523 0250

Miten tulevaisuuden digipalveluita tehdään niin, että jokainen voisi niitä käyttää?

Käytettävyysasiantuntijamme Taru Vainikainen kertoo videolla, miten tulisi huomioida saavutettavuus, kun suunnitellaan uusia digipalveluita.

Käytämme sivustollamme evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Voit muuttaa evästeasetuksiasi selainasetuksissasi. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu tietosuojaselosteeseemme.