Smartum ja Vaana yhdistävät voimansa vuoden 2022 aikana. Yhdistyvä yhtiö kehittää hyvinvointiin, terveyteen ja työkyvyn edistämiseen liittyviä palveluja, jotka yhdistävät palveluiden käyttäjät, tuottajat ja rahoittajat.
Yhdistymisen myötä Smartumin ja Vaanan asiakkaille pystytään tarjoamaan entistä kattavampi ja monipuolisempi valikoima suomalaisten hyvinvointia, työkykyä ja kokonaisvaltaista terveyttä edistäviä palveluita.
Smartum on 26-vuotias Suomen ensimmäinen työsuhde-eturatkaisujen tarjoaja. Vaana on ollut uranuurtaja palvelusetelimallin vakiinnuttamisessa osaksi sote- ja varhaiskasvatuspalveluiden järjestämistä. Yhtiöiden laajemmin tunnettuja palveluita ovat palveluseteli sekä liikunta- ja kulttuuri-, hieronta-, lounas- ja työmatkaetu.
Yli 13 000 työnantaja-asiakasta tukee työntekijöidensä työkykyä ja hyvinvointia Smartumin eduilla, joita voi hyödyntää yli 27 000 käyttöpaikassa. Smartumin ja Vaanan palveluja käyttää yli miljoonaa suomalaista.
Muutos ei vaikuta voimassa oleviin sopimuksiin eikä Smartum Oy:n tai Vaana Oy:n asiakkaiden asemaan, eikä edellytä asiakkailta toimenpiteitä.
Kristiina Lindh Vaanan vt. toimitusjohtajaksi
Minna Palhamo siirtyy Vaanan toimitusjohtajan tehtävästä johtotehtäviin kestävän kehityksen toimialalle 1.6.2022 alkaen. Vaanan vt. toimitusjohtajana toimii toistaiseksi Smartumin toimitusjohtaja Kristiina Lindh.
Lisätietoa: Smartum Oy:n hallituksen puheenjohtaja Aarne Aktan, puh. 040 342 4440 ja toimitusjohtaja Kristiina Lindh, puh. 050 440 0308, kristiina.lindh@vaana.fi
Smartum on suomalainen perheyritys, joka on edistänyt yksilöllistä hyvinvointia jo vuodesta 1995 lähtien. Yli 13 000 työnantaja-asiakasta tarjoaa henkilöstölleen Smartumin hyvinvointietuja, joiden piirissä on lähes 700 000 työntekijää. Smartumin valtakunnallinen kumppaniverkosto koostuu yli 28 000 yrityksestä, joissa maksun voi kuitata Smartum-maksuvälineillä.
Vaana on suomalainen perheyritys, joka on ensimmäisenä toimijana kehittänyt sähköistä palveluseteliä vuodesta 2009 alkaen. Vaanan palveluita käytetään yli 60 kunnan alueella ympäri Suomen sote- ja varhaiskasvatuspalveluissa.
Asiakkaillemme tutuksi tullut Elisa Miettinen on henkilöstömuutosten myötä ottanut vastuun tuotekehityksestämme ja aloittanut uudessa tuoteomistajan roolissa marraskuussa.
Elisan aiempi työnkuva palvelupäällikkönä on käsittänyt mm. sote- ja vaka-alojen asiantuntijuuden palveluiden järjestämisestä ja työskentelyä lähellä asiakkaita. Nyt painopiste siirtyy siihen, että Elisa vastaa OmaVaana-järjestelmän kehityksestä. Elisan vastuuna on järjestelmän kehitystarpeiden priorisointi, uusien ja olemassa olevien tarpeiden kartoittaminen, laajan kuvan tunnistaminen ja sen avaaminen sisäisesti.
Elisa on aloittanut Vaanalla asiantuntijana jo vuonna 2018, josta hän jatkoi palvelupäälliköksi ennen aloittamistaan Vaanan tuoteomistajana. Koulutukseltaan Elisa on sosionomi AMK ja työtausta ennen Vaanaa on sosiaalialalta. Elisa on täydennyskouluttautunut työn ohessa palvelumuotoilun, tiiminjohtamisen ja tuoteomistajuuden saralla.
Elisa kertoo uudessa tuoteomistajan roolissa pitävänsä siitä, että rooli on eri toimijoiden risteyksessä. Paikalta näkee joka suuntaan ja sieltä voi oikeasti vaikuttaa. Yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden rakentaminen motivoi ja luo työhön merkitystä.
– Tässä roolissa on tärkeää ymmärtää niin Vaanan sisäisiä kuin ulkopuolelta tulevia asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita, toiveita ja haasteita. Tykkään selkiyttää kompleksisia asioita ja lisätä yhteistä ymmärrystä, Elisa pohtii.
Vaana uudistusten keskellä
– Elämme Vaanalla mielenkiintoisia aikoja, sillä hyvinvointialueet aloittavat pian toimintansa. Lähdemme siitä, että Vaana tuo sote-palveluihin eteenpäin katsovaa edelläkävijän toimijuutta, Elisa sanoo.
Uuden luomisen ohessa nykyisiä asiakkaita ja heidän olemassa olevia tarpeitaan ei saa unohtaa. Elisa on ollut jo pitkään lähellä asiakkaitamme, joten hänelle on tärkeää varmistaa, että heille edistys näkyy matalalla kynnyksellä. Tällä hetkellä teemme Vaanalla järjestelmäuudistusta, joka näkyy suoraan nykyisten asiakkaidemme arjen helpottumisena. Tästä huolehtiminen on Elisasta innostavaa.
– Viimeiseksi haluan vielä mainita, miten tärkeää minulle on Vaanan valtavan ammattitaitoinen työyhteisö. Työyhteisömme koostuu ihmisistä, joilla on intohimoa, ammattiylpeyttä sekä halua vaikuttaa ja auttaa. Minulla on vahva luotto tiimiini ja koen olevani etuoikeutettu saadessani nauttia työkavereideni luottamuksesta. Tällaista työtä ei tehdä yksin, Elisa päättää.
Vaanalla tuoteomistaja:
-
Vastaa palvelukokonaisuuden ja OmaVaana-järjestelmän strategisesta suunnittelusta -
Priorisoi kehityskohteita
-
Osallistuu käytännön suunnitteluun etenkin prosessien ja käyttäjäkokemuksen osalta
-
Ylläpitää asiakas-, käyttäjä- ja sidosryhmäyhteistyötä tuotekehityksessä
-
Osallistuu sisäisten prosessien kehittämiseen
-
Toimii tulkkina liiketoiminnan, asiakkaiden ja tuotekehityksen välillä
Syksyn myötä Vaanalla on puhaltanut muutoksen tuulet, jotka ovat tuoneet tiimiimme lisävahvistusta. Olemme saaneet uudeksi asiakkuusjohtajaksemme pitkänlinjan sote-konkarin Mika Paakkasen. Tervetuloa Vaanalle, Mika!
Mikan koulutustausta on yhdistelmä ICT:tä ja kaupallista koulutusta. Mika on ATK-merkonomi ja datanomi. Täydennyskoulutusta hän on hankkinut Turun kauppakorkeakoulusta. Mika on tämän lisäksi IPMA C -sertifioitu projektijohtamisen osaaja.
Mikan työura soten parissa ennen Vaanalle tulemista on vaikuttava.
– Ennen Vaanaa vastasin Apotin kansallisten palveluiden (mm. Kanta ja eResepti) ja koodistojen toiminnasta ja kehityksestä. Toimin sekä asiakasrajapinnassa, että Epic-ohjelmistotoimittajan kanssa, Mika tiivistää työkokemustaan.
Ennen Apotille siirtymistä Mika ehti olla 23 vuotta CGI:n palveluksessa monipuolisesti erilaisissa tehtävissä.
– Suomen ensimmäinen eResepti tehtiin Turussa 2010 ja olin siinä CGI:n projektipäällikkönä. Olen vetänyt useita arkistointiprojekteja vanhojen potilaskertomusten tallentamiseksi Kanta-arkistoon. Lisäksi olen rakentanut lukuisia läheteliittymiä eri potilastietojärjestelmien välille, Mika kertaa työhistoriaansa.
Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on nyt isossa murroksessa, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Mika kertoo näkevänsä muutoksien tuovan uusia mahdollisuuksia, jotka Vaanan tulee hyödyntää mahdollisuutena kasvaa ja kehittyä. Vaanalla tulee olemaan myös suuri rooli toimia uusien ja vanhojen asiakkaiden tukena muutoksessa.
Vaana yrityksenä oli Mikalle jo entuudestaan jokseenkin tuttu, ja asiakasjohtajan rooli herätti kiinnostuksen hakea Vaanalle. Mikan mukaan toimiminen asiakasrajapinnassa on aina viehättänyt häntä ja asiakastyytyväisyys on hänelle tärkeä arvo. Mikalla on laajat verkostot suomalaisessa sote-kentässä, joiden hän uskoo täydentävän Vaanan osaamista teknisen osaamisen ja kaupallisen ajattelumallinsa lisäksi.
– Odotan innolla yhteistyötä nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa. On ilo toteuttaa loistavia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Vaanan kasvattaminen ja tunnettavuuden lisääminen ovat tärkeimpiä tavoitteitani, Mika summaa odotuksiaan uudesta positiosta.
Mikan aloitus Vaanalla on ollut sujuva tiimin hybridityöskentelystä huolimatta.
– Olen toiminut aiemmin suurissa organisaatioissa, joten tämä oli oikein piristävä muutos. Täällä vastuualueet ovat suurempia ja yksilöiden merkitys kasvaa. Vaanalaiset ottivat minut erittäin hyvin vastaan ja tunnen itseni jo täysin Vaanalaiseksi. Kuin kotiin olisi tullut, Mika kuvailee ensivaikutelmaansa Vaanasta.
Uuden asiakasjohtajan lisäksi Vaanan hallitus on täydentynyt uudella jäsenellä, kun yhtiökokous valitsi pitkän linjan yhteiskunnallinen vaikuttaja ja tietokirjailia Osmo Soininvaaran Vaanan hallituksen jäseneksi. Osmo Soininvaara täydentää osaamisellaan tästedes asiantuntevaa viisi henkistä hallitustamme, jonka puheenjohtajana jatkaa Ari Anttonen. Muina hallituksen jäseninä jatkavat Pia Nurme, Emma Hyökyvaara ja Maarit Hannula.
Lisätietoja
Mika Paakkanen, asiakkuusjohtaja
040 647 5998
Kuntavaalit ja sote-uudistuksen eduskuntakäsittely ovat herättäneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen keskusteluun niin vaaliareenoilla kuin sosiaalisessa mediassa. Ja hyvä niin, kyse on kuitenkin isosta hallinnon kokonaisuudesta ja lähes jokaista suomalaista tavalla tai toisella koskettavasta asiasta.
Palvelusetelien rooli on noussut näissä yhteyksissä myös monesti esille. Keskusteluissa liikkuu myös paljon virheellisiä myyttejä, jotka perustuvat ehkä vääriin mielikuviin tai riittämättömään informaatioon. Tässä kirjoituksessa onkin tarkoitus kumota sote-palveluiden järjestämisen termeihin, palvelusetelistä hyötyviin yrityksiin ja palvelun laatuun liittyviä myytejä.
Myytti 1: Palvelusetelipalveluilla yksityistetään kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja
Erityisesti viime aikaisessa keskustelussa on sekoitettu sote-palvelujen järjestämisen eri termejä, kuten ostopalvelut, yksityistäminen ja ulkoistaminen. Hämmennystä on varmasti lisännyt mm. vaalikoneet, joissa termejä käytetään usein melko yksinkertaistaen.
Ostopalvelu on tilanne, jossa kunta ostaa jotain palvelua kunnan ulkopuoliselta taholta. Taho voi olla esimerkiksi toinen kunta, kuntayhtymä, valtio, kolmannen sektorin toimija tai yksityinen yritys.
Ulkoistus on ostopalvelua laajempi prosessi. Siinä kunta (tai tulevaisuudessa hyvinvointialue) siirtää sopimuksella aiemmin itse tekemiään toimintoja ulkopuoliselle toimijalle. Palveluiden ulkoistuksessa kunta antaa tuotantovastuun kokonaan tai osittain kunnan ulkopuolelle. Ulkoistus ei poista kunnan lakisääteistä järjestämisvastuuta, viranomaisvastuuta eikä valvontavelvollisuutta. Ulkoistamista käytetään usein yleiskäsitteenä, kun puhutaan julkisten toimijoiden tekemistä palvelujen hankinnoista yksityisiltä tuottajilta. Palveluseteli on hallinnollisesti kevyt tapa ulkoistaa, koska kelpoisten palveluntuottajien valintaan riittää kunnan asettamien kriteerien täyttyminen
Yksityistäminen on kuntien palveluhankinnoista puhuttaessa virheellistä. Yksityistämisessä kunta luopuisi palvelun tuotannosta sekä järjestämis- ja rahoitusvastuusta. Sote-palveluiden järjestämisvastuu on kuntien lakisääteinen tehtävä, minkä takia yksityistäminen ei ole niiden osalta mahdollista. Kunta voi yksityistää vain niitä palveluita, joita se on ottanut vapaaehtoisesti hoitaakseen.
Palveluseteli on kunnalle lakisääteinen tapa järjestää sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluja oman tuotannon ja ostopalvelujen rinnalla. Palveluseteli perustuu palvelusetelilakiin, jonka mukaan monia kunnan palveluja, kuten sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluja, voidaan järjestää palvelusetelillä. Tällöin palveluiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat kunnan oman palvelutuotannon rinnalla.
Myytti 2: Palvelusetelipalveluista hyötyvät vain isot terveydenhuoltoyritykset
Vaanan Palveluseteli Suomessa 2019 -selvityksen mukaan palveluseteli antaa isojen toimijoiden lisäksi pienillekin yrityksille mahdollisuuden kilpailla markkinalla. Monissa yrityksissä arvioidaan, että palvelusetelin käyttöönotto on jopa kirittänyt parantamaan palveluiden laatua lisääntyneen kilpailun myötä. Palveluseteli on tuottajien mukaan nostanut asiakasymmärryksen keskiöön ja parantanut henkilöstön tietoisuutta laadusta.
Monet yrittäjät pitävät palveluseteliä kilpailutusta parempana tapana järjestää palveluja. Palveluntuottajat kokevat, että palvelusetelillä asiakkaalla voi olla pienempi kynnys hakea palveluita ja palveluseteli tuo palvelut paremmin asiakkaiden ulottuville. Yrittäjät myös korostavat, että palveluseteli parantaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta, parantaa mahdollisuuksia yksilöllisiin palveluihin sekä parantaa asiakkaan valinnan mahdollisuuksia.
Edesauttaako palveluseteli pienyritysten mahdollisuuksia kilpailla sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatusmarkkinalla?
Palveluseteli ei myöskään avannut hunajapurkkia yksityisille terveyspalvelujen tuottajile. Myynnin ja lisämyynnin kasvu on ollut maltillista, kun julkinen järjestäjä on vastannut markkinanhallinnasta palvelusetelillä.
Myytti 3: Yksityisesti tuotetut palvelut ovat huonontaneet palvelujen laatua
Päinvastoin, kunnissa luotetaan palvelusetelipalveluiden laatuun ja uskotaan laadun jopa parantuneen palvelusetelin myötä. Myös tätä on mitattu Vaanan Palveluseteli Suomessa 2019 -selvityksessä, jossa saatu palaute laadusta on tullut suoraan asiakkailta ja omaisilta.
Kuntien mukaan palvelusetelin johdosta asiakkaat ovat olleet tyytyväisempiä, avun järjestäminen on nopeutunut ja palvelu on ollut entistä oikea-aikaisempaa. Kuntalaiset ovat myös pitäneet lisääntynyttä valinnanvapautta ja itsemäärämisoikeutta hyvänä asiana.
Ovatko palveluseteliasiakkaat olleet tyytyväisiä palvelusetelillä tuotetun
palvelun laatuun?
Palvelusetelin tarkoituksena on lisätä kuntalaisten valinnanvapautta, parantaa kuntalaisten palvelujen saatavuutta sekä edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Vaikka palveluseteli on nykyisessä muodossaan monin tavoin toimiva keino järjestää palveluita kuntalaisille, on järjestäjäorganisaatioissa paikannettu vielä monia haasteita ja kehittämisen kohteita.
Toivottavasti tätä kehittämistyötä voidaan tehdä jatkossakin yhteistyössä, joka on todettu pääosin toimivaksi ja tehokkaaksi, mutta ennen kaikkea asiakasystävälliseksi niin kunnissa kuin kunnan ulkopuolisissa tahoissa.
Tämän tekstin taustalla on käytetty Vaanan Palveluseteli Suomessa 2019 -selvitystä. Olemme tekemässä selvityksestä päivitetyn version, joka tullaan julkaisemaan syksyllä 2021. Tulemme tiedottamaan uuden selvityksen julkaisusta lähempänä – pysythän siis kuulolla!
Kirjoittaja on Vaanan markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Enni Ikonen.
Ikäihmisten palveluntarpeeseen on monien vuosien ajan vastattu pääasiallisesti kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoivakotiasumisen keinoin. Toki markkinoilla on ollut jo pitkään tarjolla senioriasumista ja tavanomaista palveluasumista, mutta nämä ovat olleet pitkälti ikääntyvien täysin itse rahoittamaa asumismuotoa. Erityisesti tavanomaisen palveluasumisen käyttö on jäänyt vähäiseksi, sillä kansalaiset ovat olleet haluttomia rahoittamaan itse tähän liittyviä palveluita.
Kunnallisin varoin tavanomaiselle palveluasumiselle tyypillistä asiakkaiden palveluntarvetta on täytetty ensisijaisesti kotihoidon kokonaisuudella kevyestä kotipalvelusta aina useita käyntejä päivässä sisältävään hoivaan. Kun kotihoito ei ole enää riittänyt – useimmiten edenneen muistisairauden vuoksi – on asiakas siirtynyt ympärivuorokautisen hoivan asumiseen.
Tarvetta uusille ratkaisuille
Vanhuspalvelulain asteittain kohoava mitoitusvaatimus ja sitä kautta kustannukseltaan kohoava ympärivuorokautinen palveluasuminen tuo painetta löytää turvallisen asumisen ratkaisuja asiakkaille, joiden turvallinen ja tarkoituksenmukainen hoito ei onnistu enää kotihoidon keinoin, mutta jotka eivät ole vielä pitkäaikaisen ympärivuorokautisen asumisen tarpeessa.
Kokemus osoittaa, että ikäihmisen toimintakyky ja turvallisuuden tunne useimmiten paranee hänen siirtyessä asumispalvelun säännöllisten aterioiden, tiiviimmän voinnin seurannan ja sosiaalisesti virikkeellisen yhteisön pariin. Siten monelle asiakkaalle riittäisi hyvin kevyemmin tuettu, välimuotoinen asumispalvelu, jossa olisi tarpeeseen skaalautuva hoiva ja tuki yhdistettynä turvalliseen ja sosiaalisesti rikkaaseen asumiseen. Myös hoivahenkilöstölle asumispalveluun suunniteltu koti on parempi työympäristö, kuin esimerkiksi pienen saniteettitilan omaava vanha kerrostaloasunto. Lisäksi hoitajille jää enemmän aikaa varsinaiseen asiakastyöhön, kun aikaa ei tarvitse käyttää niin paljon matkoihin ja pysäköintiin.
Välimuotoinen asuminen ostettavissa palvelusetelipalveluna
Yrityksillä ja kolmannen sektorin tuottajilla on tarjota erilaisia välimuotoisen asumisen ratkaisuja. Tilaajien kannattaisi nyt suunnata ostopalveluidensa hankintaa näiden suuntaan. Mikäli kunnat ja kuntayhtymät eivät näitä palveluita osta ja kansalaiset eivät halua niitä pelkästään omalla rahalla hankkia – vaan sinnittelevät heillekin jo kalliiksi käyvän kotihoidon varassa – niin nykyinen lukittunut tilanne vain jatkuu.
Palveluseteli on erinomainen väline yhdistää julkista ja asiakkaan omaa rahoitusta välimuotoisen asumispalvelun edistämiseksi. Onnistuneella palvelusetelin arvon ja omavastuun asettamisella setelistä saadaan houkutteleva tapa asumispalveluun sekä asiakkaalle että palveluntuottajalle. Hyvänä puolena palvelusetelissä on asiakkaan valinnanvapaus valita itselle sopivin palveluntarjoaja ja kokonaisuus. Yksi asiakas arvostaa enemmän omaa hiljaisuutta ja rauhallista rappua, kun taas toinen kaipaa oman asunnon lisäksi yhteisiä ryhmätiloja ja tapahtumia.
Kun sote-päättäjänä pohdit tulevaisuuden palveluratkaisuja, me Vaanalla keskustelemme mielellämme kanssasi välimuotoisen asumisen ratkaisuista ja siitä, miten niistä saa kustannustehokkaan ja vaikuttavan ratkaisun osana ikäihmisten palveluita.
Kirjoittaja on Vaanan asiakkuusjohtaja Marko Hanhisuanto.
LISÄTIETOJA
Elisa Miettinen
Palvelupäällikkö
elisa.miettinen@vaana.fi
040 662 8845
Asiantuntijaraati on valinnut Pielaveden kunnan Vuoden 2020 Palveluseteliteko -palkinnon voittajaksi. Pielaveden kunta jakoi keväällä koronaviruspandemian takia etäopetuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille palveluseteleitä ruokailua varten. Kunta myönsi ateriakorvauksena jokaiselle etäopetuksessa olevalle koululaiselle ja lukio-opiskelijalle 3,5 euron palvelusetelin yhtä etäopetuksessa vietettyä koulupäivää kohden.
Palveluseteliä pystyi käyttämään maksuvälineenä niin pielavetisiin päivittäistavarakauppoihin kuin myös paikallisiin ruokapalveluita tarjoaviin yrityksiin. Kunnan sosiaalitoimi myönsi tämän lisäksi myös sosiaalisin tai taloudellisin perustein lapsiperheille ateria-apuseteleitä paikallisiin lounasravintoloihin palvelutarpeen arviointiin perustuen. Kunnan asukkaat ja yrittäjät olivat tyytyväisiä kunnan ratkaisuun palvelusetelien jakamisesta ja antoivat kiitosta ripeästä toiminnasta.
Asiantuntijaraati painotti valinnassaan innovatiivista korona-ajan ratkaisua, joka tuo hyvinvointia laajalle ryhmälle ihmisiä. Tässä ratkaisussa tuotiin helpotusta samaan aikaan kunnan lapsiperheiden arkeen sekä samalla pientä helpotusta paikallisille yrityksille. Ratkaisun tasapuolisuus ja laaja kattavuus ihastutti raatia.
Raati oli valinnassaan hyvin yksimielisiä ja teko nostatti paljon positiivisia reaktioita. Raati oli mielissään hyvin toteutetusta ja laajan joukon huomioonottavasta setelistä kevään oudossa ja yllättävässä tilanteessa.
Asiantuntijaraadin jäseninä toimivat tänä vuonna viime vuoden Vuoden Palveluseteliteko 2019 -palkinnon voittaja, ammattijärjestäjä Laura Holmström, Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen sekä Rovaniemen kaupungin ympärivuorokautisen hoidon ja palveluasumisen palveluesimies Anne Mattila.
Vankan aseman saavuttanut ja arvostettu Vuoden Palveluseteliteko -kunnianosoitus myönnettiin nyt kuudetta kertaa. Pielavesi vastaanotti vuoden 2020 palkinnon 9. helmikuuta Pielavedellä. Vuonna 2019 palkinto myönnettiin ammattijärjestäjä Laura Holmströmille, vuonna 2018 palkinto myönnettiin Siun sotelle, vuonna 2017 Lapin maakunnalle, vuonna 2016 Vaasan kaupungin sosiaalityö- ja perhepalvelut -yksikölle ja vuonna 2015 Lahden kaupungin asiakasohjausyksikkö Siirille.
LISÄTIEDOT
VILMA KRÖGER
Pielaveden kunnanjohtaja
p. 040 066 8211, vilma.kroger@pielavesi.fi
ENNI IKONEN
Markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija, Vaana Oy
p. 050 536 7392, enni.ikonen@vaana.fi
Sosiaali- ja terveydenhuolto on Suomessa suuressa murroksessa. Väestön ikääntymisen myötä on löydettävä uusia innovatiivisia tapoja tuottaa ja järjestää palveluita laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
Ei olekaan ihme, että viime vuosina myös palveluseteleiden ja ostopalveluiden markkina on kasvanut huomattavasti. Tämä on tarkoittanut monia uusia vaatimuksia: tarvitaan paitsi parempaa käytettävyyttä, myös yhteentoimivuutta uusien asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja Kanta-palveluiden laajentuvien ominaisuuksien kanssa. Tämä vaatii meiltä ja muilta sote-digitalisaation parissa työskenteleviltä yrityksiltä kehitystahdin vauhdittamista.
Vuosi 2021 aloittaa Vaanalla seuraavan suuren muutosprosessin. Muutama vuosi sitten palvelusetelitoiminta irtautui omaksi itsenäiseksi yhtiökseen. Aloimme silloin laajentaa tiimiä ja sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatioon ja tietojenkäsittelyyn liittyvää osaamistamme. Kun aloitimme, meitä oli viisi eikä omaa tuotekehitysosastoa vielä ollut – nyt meitä on 16, ja jo puolet meistä työskentelee tuotekehityksessä.
Viime vuonna heitimme hyvästit vanhalle asiakasnäkymällemme Extranetille ja kaikki käyttäjät siirtyivät uuden OmaVaanan pariin. Muutos oli iso askel hyvään suuntaan päätellen mm. siitä, että käyttäjien antamat arvosanat nousivat kokonaisella numerolla.
Seuraavaksi uudistamme palvelumme taustajärjestelmiä niin, että palvelun käytettävyys vastaa mahdollisimman hyvin sekä nykyisiin että tuleviin vaatimuksiin. Palveluseteleiden luomista joustavoitetaan ja laajennetaan niin, että myös ostopalveluiden ja henkilökohtaisten budjettien hallintaa koskevat tarpeet huomioidaan. Veloittaminen sekä veloitusten oikeellisuuden valvonta tehdään helpommaksi ja automaattisemmaksi. Maksuliikenteessä siirrytään ennakollisesta reaaliaikaiseen. Paljon muutakin on suunnitteilla.
Kysymme käyttäjiltämme säännöllisesti palautetta ja kirjaamme kaikki palautteet osaksi työjonoa, jolta kehityskohteita poimitaan käytäntöön vietäviksi. Nyt, kun pyrimme viemään palveluamme kertaheitolla isoja askelia eteenpäin, kuulemme mieluusti ajatuksianne laajemmin myös siitä, miltä tulevaisuuden mielestänne pitäisi näyttää.
Millä kaikilla tavoilla yksityisten palveluntuottajien sekä palveluntuotannon hallintaa voitaisiin parantaa niin, että sote-palvelut saadaan tuotettua jatkossakin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti? Ja miten ylipäänsä varmistetaan sote-palveluiden nivoutuminen saumattomasti yhteen erityisesti heille, jotka tarvitsevat palveluita kaikkein eniten?
Tulemme kuluvan vuoden aikana keräämään eri lähteitä käyttäen joukon ihmisiä ja asiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita jakamaan meille ajatuksiaan aiheesta. Jos haluat ilmoittautua mukaan jo nyt, voit mainita asiasta tapaamisissa tai ottaa yhteyttä tuotejohtajaamme Tomi Päiväniemeen (tomi.paivaniemi@vaana.fi).
Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille sote-sektorilla työskenteleville!
Kirjoittaja on Vaanan toimitusjohtaja Matti Parpala.
Vuoden Palveluseteliteko 2020 -palkinnon saajan etsintä on käynnistynyt. Vaana myöntää vuosittain asiantuntijaraadin valitsemalle taholle palkinnon merkittävästä palveluseteliteosta.
Vuoden Palveluseteliteko -palkinto on tarkoitettu innovatiiviselle ja esimerkilliselle taholle ansiokkaasta palvelusetelitoiminnan kehittämistyöstä. Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaa.
Kunniamaininta myönnetään nyt jo kuudetta kertaa. Vuoden 2019 Palveluseteliteko meni ensimmäistä kertaa yrittäjälle. Aiempina vuosina sen ovat ansainneet Siun sote, Lapin maakunta, Vaasan kaupunki ja Lahden kaupunki.
Ehdota vuoden 2020 palkinnon saajaa ja tutustu aiempiin voittajiin.
Erilaiset konsultointipalvelut ovat osa Vaanan palvelutarjontaa. Palvelusetelin käyttöön liittyen olemmekin tukeneet asiakkaitamme muun muassa sääntökirjojen, palvelun tuotteistuksen ja koulutusten järjestämisessä. Toimimme tiiviissä yhteistyössä sekä palveluntuottajien että palvelunjärjestäjien kanssa ympäri Suomea hyvin erilaisissa palveluissa niin soten, varhaiskasvatuksen kuin yrityspalveluseteleidenkin käytössä.
Olen iloinen siitä, miten paljon nykyisin järjestetään vuoropuhelua tuottajien ja järjestäjien välillä erilaisten tuottajatapaamisten, markkinavuoropuheluiden ja infotilaisuuksien muodossa. Nämä tilaisuudet liittyvät useimmiten johonkin konkreettiseen hankkeeseen, kuten palvelusetelin käyttöönottoon, kilpailutukseen tai jo olemassa olevaan yhteistyöhön vaikkapa ikäihmisen palveluasumisen ympärillä.
Vuoropuhelu on lisääntynyt samalla kun keskinäisen ymmärryksen kuilu on kasvanut
Vuoropuhelun lisääntymisestä huolimatta olen kuitenkin usein havainnut, että palveluntuottajan ja kunnan, kuntayhtymän tai sairaanhoitopiirin organisaatioiden toimintakulttuurien ero ja lähtökohta koko toiminnalle on niin erilainen, ettei kumppanin toimintaa oikein ymmärretä. Vuodet Suomen sote-kentällä ja asiakkaan ja palveluntoimittajan rajapinnassa työskennellessäni ovat näyttäneet, että on yllättävän harvinaista nähdä työuria, joissa päätöksentekijä olisi työskennellyt sekä yrityksen tai järjestön että kuntapuolen päättäjäroolissa. Tämä on harmi, sillä kumppanin toiminnan tunteminen ja avoin näkemyksien vaihto helpottaisi monia tilanteita, joissa osapuolilla on erilaisia tavoitteita ja taustavaikuttajia. Tyypillinen tällainen tilanne on palveluiden hinnantarkistusmenettely tai vaikkapa hoitohenkilökunnan määrään liittyvä näkemysero järjestäjän ja tuottajan välillä.
Osaltaan tätä eriytymistä on lisännyt sote-alan yritysten kasvaminen isoiksi konserneiksi ja johtamisen mallien sekä ketjumaisen liiketoimintatavan tuominen muualta yritysmaailmasta. Hoivakodeissa, kotiin vietävissä palveluissa ja päiväkodeissa perinteisestä yrittäjävetoisesta ”pitkän linjan ammattilaisesta” on siirrytty suurelta osin liiketalouden ammattilaisten johtamaan ja usein pääomasijoittamisen sekä ketjumaisen tehokkuuden lainalaisuuksia seuraavaan omistajuuteen. Parhaimmillaan tämä on johtanut kustannustehokkaaseen, tasalaatuiseen ja tyytyväisiä asiakkaita tuottavaan palveluun. Valitettavasti kuitenkin esimerkiksi ikäihmisten palveluasumisen koettu kriisiytyminen ja yritysten vaikeudet selvitä velvoitteistaan ovat myös osoittaneet tämän kehityskulun vaaranpaikat.
Liike-elämän logiikka on tullut jäädäkseen
Yritys- ja kuntaosapuolten toiminnan peruslogiikan ero ja sen ymmärtämisen tärkeys tuli taasen pohdittavakseni kesän aikana. Teimme Vaanalla eräälle kunta-asiakkaallemme selvitysraporttia tukemaan päätöksentekoa ikäihmisten palveluasumisen järjestämisen tavasta, hinnoittelusta ja tuotteistuksesta. Selvityksessä arvioimme erilaisten hankintatapojen etuja ja heikkouksia, teimme markkinahinta-analyysia sekä toimme esiin tuottajien ja palvelua käyttävien kansalaisten meille välittynyttä näkökulmaa ja näistä muodostuvia suosituksia hankintakäytäntöihin.
Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja läheisten roolin kasvaminen osana hoitopäätöksiä haastaa kuntia ja tulevia sote-maakuntia arvioimaan palveluiden tuottamisen ja hankinnan tapoja. Kokonaisulkoistusten ja hintajärjestyksen mukaista ostojärjestystä seuraavien puitesopimusten aika on ohi. Palveluiden hankinta ja tuottaminen edellyttävät syvällisempää tietoa asiakkaiden tarpeista ja palveluiden parempaa kohdentamista yksilölliseen tarpeeseen.
En usko, että sote- tai varhaiskasvatuksen palvelut – enää palaavat takaisin menneiden vuosien pienyrittäjävetoiseen malliin. Siksi on tärkeää, että osapuolten välillä on lisää kommunikointia ja ymmärrystä kummankin osapuolen organisaatioiden sekä omistajien tahtotilasta ja toimintalogiikasta. Tässä me Vaanalla voimme osaltamme auttaa esimerkiksi tuottamalla edellä kuvatun kaltaisia selvitysraportteja. Raporttien tuottamaa tietoa ja arvioita voi käyttää palvelusetelin käyttöönotossa, toiminnan kehittämisessä ja tuottajien sekä järjestäjien välisissä neuvotteluissa vaikkapa palveluiden hinnantarkistusten osalta.
Vaanalle hyvä toimijoiden keskinäinen yhteistyö on tärkeää
Meillä Vaanalla on tärkeää elinvoimainen yritys- ja järjestökenttä sekä sen sujuva yhteistyö järjestäjätahon ja kansalaisten kanssa. Konsultointipalvelumme ovat näin ollen sekä tuottajien että järjestäjien käytettävissä ja kerromme mielellämme lisää siitä, miten voimme auttaa. Ole rohkeasti yhteydessä ja pohditaan yhdessä millä lähestymistavalla ja työskentelymuodolla voisimme parhaiten auttaa eteenpäin!
Kirjoittaja on Vaanan asiakkuusjohtaja Marko Hanhisuanto.
LISÄTIETOJA
Elisa Miettinen
Palvelupäällikkö
elisa.miettinen@vaana.fi
040 662 8845