Osallistuisimmekohan taas messuille? Roll-up pystyyn ja pari vähemmän kiireistä työntekijää ständille pönöttämään. Tässäpä taitavat olla avaimet onnistuneeseen messukokemukseen. No eivät taida olla.

Me vaanalaiset osallistuimme taas toukokuun alkupuolella alamme merkittävimmille messuille: sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päiville. Messut eivät kuitenkaan olleet taaskaan mitään halpaa lystiä. Messupaikka maksaa useita tuhansia – puhumattakaan messuosaston rakennuttamisesta ja henkilöstökustannuksista.

Asetimme messuille tavoitteita. Halusimme esitellä uudistettua OmaVaana-palvelusetelijärjestelmää, vahvistaa brändiämme ja rooliamme sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-toimijoiden keskuudessa sekä tuoda entistä vahvemmin esille sote-asiantuntijuuttamme.

Kokemus oli yhtiöllemme antoisa, sillä kävimme huikean määrän mielenkiintoisia keskusteluja, paikansimme uusia liiketoimintamahdollisuuksia (niitä liidejä) ja vahvistimme suhteitamme nykyisiin asiakkaisiimme. Samalla onnistuimme vahvistamaan varsin tuoretta brändiämme ja asemaamme Suomen johtavana valinnanvapaustoimijana. Tiiviisti: saavutimme määrätietoisen työnteon johdosta tavoitteemme, ja olihan meillä myös hauskaa.

Arvioin kuitenkin, että kaikille messut eivät tainneet olla aivan yhtä antoisat. Tämä on toistuva kuvio lähes kaikilla messuilla, joilla olen vieraillut. Siksi kokosimme muutaman kokemuksiimme perustuvan vinkin, joiden avulla on mahdollista luovia kohti oikeasti hyödyllistä messukokemusta, jossa rahalle on mahdollista saada vastinetta.

1. Älä pönötä vain tiskin takana

Pelkkä tiskin takana pönöttäminen ja kännykän tuijottaminen eivät riitä. Älä odota, että ihmiset tulevat luoksesi juttelemaan. Moni tärkeä keskustelu menee ohitse, jos messupisteellä ei ole vilpittömästi hyvä ja keskustelunhaluinen meininki. Ehkä tämän luulisi jo olevan itsestäänselvyys, mutta ei se ole.

2. Arvioi kustannukset: riittääkö pari roll-upia?

Arvioi tarkasti, millainen messubudjettisi on. Kannattaako usean tuhannen euron messupistettä varata, jos paikalle on varaa kärrätä vain pari vanhaa roll-upia ja pöytä? Tällöin euroille voi saada paljon parempaa vastinetta jollain muulla tavalla – vieläpä mahdollisesti samassa tapahtumassa.

Useiden tuhansien eurojen käyttö yhteen tapahtumaan on syytä perustella hyvin. Jos et pysty vakuuttamaan edes itseäsi, on syytä miettiä, mihin markkinointivaroja kannattaisi ennemmin suunnata.

Pienemmälläkin budjetilla voi saada aikaan ihmeitä, jos mukana oleva henkilökunta on innokasta. Isokaan investointi messuihin ei ole hyödyksi, jos messusosaston henkilökunta ei ole asiakaspalvelualtista.  

3. Älä tyydy heijastimeen ja kynään

Jos aiot antaa jotain sälää ihmisille, anna jotain sellaista, josta tulee iloiseksi tai josta on oikeasti hyötyä. Ethän halua olla vain se turhaa sälää jakava taho? Kyniä, heijastimia sekä logopinssejä pursuvat jo meidän kaikkien laatikot.

Muistathan, että messuantimiesi on myös syytä olla linjassa organisaatiosi brändin ja viestin kanssa. Messulahjojen on syytä olla sellaisia, joita ihmiset haluavat käyttää tai pitää esillä ilman, että lahja näyttää ilmeiseltä mainokselta.

4. Anna organisaatiosi arvojen näkyä

Liian harvalla messuosastolla on esillä organisaation arvot ja toimintatavat. Etsikään rohkeita keinoja tuoda esille, miksi messuvieraiden kannattaisi olla tekemisissä juuri teidän kanssanne. Etenkin ICT-messuilla hieman liian usea toimija on täyden palvelun talo, joka tekee ketteriä ratkaisuja.

Viestikää rohkeasti ja selkeästi, miten juuri te teette palveluita ja mikä erottaa teidät muista – kuitenkin sortumatta jargoniin, latteuksiin ja tyhjiin lupauksiin.

5. Näe vaivaa

Messuille valmistautumiseen ei riitä vain, että nappaa roll-upit mukaan ja ilmestyy paikalle. Messuille valmistautuminen vaatii määrätietoista työtä mielellään useiden kuukausien ajan.

Kartoita, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon: messuosaston rakentaminen, organisaation viesti ja tavoitteet, useimmiten kysytyt kysymykset, esitteet, lahjat, aktiviteetit, markkinointi ja niin edelleen.

6. Kyllähän sitä markkinoida pitää

Messuille osallistuminen on sen verran kallista, että siitä on syytä ottaa ilo irti. Ennakkomarkkinoikaa osallistumistanne messuille vahvasti: lähestykää toimijoita, joita haluaisitte tavata, kertokaa läsnäolostanne, aktiviteeteistanne, arvoistanne ja messuviestistänne eri kanavissa.

Älkää myöskään unohtako jälkimarkkinoida. Kertokaa kokemuksistanne eri kanavissa, kiittäkää osastollanne kävijöitä, olkaa yhteydessä uusiin kontakteihin ja kertokaa, mistä teidät löytää seuraavan kerran.

Jos unohdatte vaiheen markkinointiketjusta, isoja ja kohtuullisella vaivalla saavutettavia hyötyjä voi valua kaivoon.

7. Vangitse katse

Visuaalisuus. Visuaalisuus. Visuaalisuus.

Etsikää keinoja erottua joukosta ammattimaisella mutta silmiin pistävällä tavalla. Haluatte, että ihmiset tulevat kysymään, mitä te oikein teette, jos se ei vielä ole tiedossa. Visuaalisuuteen panostamisesta on ainoastaan hyötyä, mutta suunnittelussa on hyvä pitää mielessä selkeys ja kohtuus.

8. Valitse oikea kumppani

Valitse messuosastosi rakentajaksi oikea kumppani. Vertaile hintojen lisäksi laatua. Hyvä messutoimija kuuntelee, viestii selkeästi ja usein sekä ratkaisee mahdolliset kriisit luovasti ja nopeasti. Älä pelkää kysyä messutoimijalta, miten he ovat ratkaisseet mahdollisia ongelmatapauksia tai virheitä aiempien asiakkaittensa kanssa.

9. Kysy viestijältä

Useimmiten organisaatioissa on töissä viestijä tai useampikin. Kysy rohkeasti häneltä. Kokemuksestani viestijät ovat aikamoisia ideapankkeja ja osa jopa varustettu visuaalisilla kyvyillä ja taittokokemuksella.

Mitä seuraavaksi?

Me vaanalaiset aiomme osallistua sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päiville taas kerran ensi vuonna. Ehkäpä jopa vielä näkyvämmin kuin tänä vuonna, sillä kokemuksemme parin vuoden ajalta ovat olleet rohkaisevia.

Sillä välin törmäät meihin varmasti muissakin sote-alan tapahtumissa. Tule ja verkostoidu kanssamme – tehdään yhdessä parempaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa suomalaisille.

Tekstin kirjoittaja on Vaanan viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Olli-Juhani Piri.

Aloitimme yhteistyön design- ja palvelumuotoilutoimisto Kaufmannin kanssa viime vuoden lopulla. Yhteistyön tavoite on ollut vauhdittaa OmaVaana-järjestelmän kehitystä ja parantaa designprosessiamme.

Yhteistyö on osa suurempaa visiotamme rakentaa mahdollisimman sujuva ja nopea prosessi havaita muutosta vaativia asioita palvelussamme ja viedä tarkkaan käyttäjillä validoidut ratkaisut tuotantoon käyttäjille näkyviksi. 

Te kerrotte – me kuuntelemme

Meille kertyy runsaasti palautetta palvelumme käytöstä – tästä olemme kiitollisia, sillä se auttaa meitä kehittämään palveluamme entistäkin toimivammaksi eri käyttäjäryhmille. Palautteen käsittelyssä meille erityisen tärkeää on jokaisen palautteen ymmärtäminen: mistä todella on kyse, mikä varsinainen pohjaongelma on ja kuinka suurella osalla käyttäjistämme on sama ongelma. Näiden kysymysten avulla voimme priorisoida tekemistämme tarttumalla suurimpiin ongelmiin ensimmäisenä.

Yhteistyömme aikana olemme ratkaisseet viisi eri designhaastetta. Näistä yksi isoimmista on ollut kunnan taloushallinnon työkalujen parantaminen. Ensi istumalta haaste tunnistettiin niin isoksi, että päätimme alkaa ratkoa sitä kahdessa eri osassa. Ensimmäisessä osassa toimme nopeita muutoksia taloushallinnolle näkyvään käyttöliittymään. Toisessa (vielä meneillään olevassa) olemme keskittyneet taloushallinnon raportointitarpeisiin, mikä on muokannut käyttöliittymää ennestään sekä tuonut muutoksia palvelusta ladattaviin raportteihin.

Molemmissa haasteissa merkittävä onnistumisen mittari on vähentää taloushallinnon työntekijöiltä palvelumme käyttöön kuluvaa aikaa. Konkreettisena esimerkkinä tästä olemme muun muassa tuoneet kaikkien järjestelmässämme olevien tilien kuukausitoteumat yhteen näkymään sen sijaan, että ennen jokainen tili on täytynyt käydä yksitellen läpi. Tilejä kun voi olla suuremmilla kunnilla jopa 60!

Taloushallinnon raportointitarpeisiin vastaaminen on ollut meille erityisen mielenkiintoinen haaste. Designerin työnkuvaan kuuluu omaksua nopeasti uusia asioita, ja tässä pääsimme todella nopean oppimisen makuun, koska omakohtaista kirjanpitokokemusta ei meillä ollut. Kahden viikon jälkeen puhuimme jo luontevasti taloushallinnon työntekijöiden kanssa esimerkiksi muistiotositteesta ja laskennallisen 5%:n arvonlisäveron palautuksesta.

Merkittävässä osassa prosessissa ovat olleet asioiden ymmärtäminen ja käyttäjien hyödyntäminen ymmärryksen lisäämisessä. Ymmärryksen jälkeen meidän on ollut helppo luoda kohtuullisen pieniä ratkaisuja, jotka ratkaisevat suuren käyttäjäjoukon ongelmia.

Ymmärryksestä ratkaisuun

Yhteistyön aikana designprosessimme on muotoutunut erittäin käyttäjälähtöiseksi: osallistamme käyttäjämme kaikkeen, mitä teemme.

Prosessimme tietyn ongelman ratkaisemiseksi alkaa aina käyttäjätutkimuksella, jossa haastattelun ja havainnoinnin keinoin tarkastelemme ongelmaa mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen haastattelun kohteemme on lähes poikkeuksetta oma asiakaspalvelumme, josta saamme ensi käden tietoa siitä, millaisten asioiden yhteydessä käyttäjämme ottavat meihin yhteyttä.

Kun olemme muodostaneet lähtökuvan ongelman eri ulottuvuuksista asiakaspalvelumme kautta ja muita väyliä pitkin meille saapuneiden palautteiden perusteella, siirrymme haastattelemaan ja mahdollisuuksien mukaan myös havainnoimaan käyttäjiämme.

Pyrimme valitsemaan mahdollisimman erilaisia käyttäjiä mukaan haastatteluihimme, jotta saamme monenlaisia näkökulmia. Yksi merkittävä tekijä erilaisten käyttäjien valinnassa on heidän työpöydällään pyörivien palvelusetelivolyymien kokoluokka – mitä isommat volyymit, sitä isommaksi ongelmatkin tuntuvat kasvavan.

Koko alkututkimuksen tarkoitus on ymmärtää ongelma perin pohjin. Ilman ymmärrystä meillä ei olisi riittäviä eväitä ratkaista sitä käyttäjiämme hyödyttävällä tavalla. Haastatteluiden jälkeen puramme kentältä saadun tiedon koko tiimille, istumme piirustuspöydän ääreen ja puserramme ymmärryksemme ratkaisuiksi erilaisten hahmotelmien muodossa.

Kun olemme saaneet ratkaisuehdotuksemme valmiiksi, palaamme haastattelemiemme käyttäjien luokse ja validoimme työmme jäljen heillä. Tämä on erityisen tärkeä vaihe varmistuaksemme, että olemme ensimmäisessä vaiheessa todella ymmärtäneet ongelman oikein ja luoneet käyttäjien elämää helpottavia ratkaisuja. Usein tässä vaiheessa saamme vielä pieniä parannusehdotuksia käyttäjiltämme ja palaamme käyttöliittymänäkymien ääreen viimeistelemään ratkaisumme.

Lopulta ratkaisu päätyy kehittäjiemme pöydälle ja sitä kautta uutena ominaisuutena OmaVaana-järjestelmään.

Yhteistyömme käyttäjiemme kanssa on ollut erityisen hedelmällistä ja arvokasta. Olemme kiitollisia käyttäjillemme, jotka ovat avanneet meille työhuoneidensa ovet, näyttäneet, miten he työskentelevät palvelumme kanssa, ja auttaneet meitä luomaan entistäkin parempia ratkaisuja.

Toivomme, että asiakkaamme ja muut aiheesta kiinnostuneet ottavat jatkossakin rohkeasti yhteyttä Taru Vainikaiseen ja antavat palautetta, jotta voimme jatkaa juuri asiakkaan tarpeisiin vastaavien palveluiden kehittämistä.

Tekstin ovat kirjoittaneet UX & Service Designer Taru Vainikainen ja Kaufmannin Senior Designer / Service Designer Heidi Grönholm.

Erään paikallislehden lukijapalstalla pohdittiin taannoin, kuka kertoisi oikeasti, miten valinnanvapaus toimii käytännössä. Tämä kysymys herätti. Kuinka hyvin tälläkään hetkellä kansalaiset, tai edes useat päättäjät, ymmärtävät nykyisiä jo vuosikymmenen ajan sovellettuja valinnanvapauden järjestämistapoja? Kokemukseni mukaan eivät hyvin – ja siinä piilee syy, miksi viestijät kokevat elämänsä haasteen valinnanvapauden laajentuessa. 

Jatkossa kansalainen saattaa ehkä saada sosiaali- ja terveyspalvelunsa maakunnan liikelaitokselta tai sitten yksityiseltä palveluntuottajalta. Hänellä voi ehkä olla oikeus saada asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti, jotka ovat sähköisissä tietojärjestelmissä näkyviä maksusitoumuksia. Kapitaatiokorvauksesta kansalaisen ei oikeastaan tarvitse paljon tietää, mutta siltikin termi kummittelee monen mielessä.  Asiakasmaksu pitäisi maksaa jollekulle, mutta voiko pitää paikkansa, että jatkossa ei välttämättä makseta omavastuuta niin kuin joissain palvelusetelipalveluissa piti maksaa? Ehkä tulisi laatia asiakassuunnitelmakin, mutta kukahan siihen lienee oikeutettu.  Ei kun hetkinen, uudistus kaatui. Tapahtuuko sittenkään mitään?

Sote-uudistus kaatui, valinnanvapaus ei

Sote-viestijän rooli on haastava. Työskentelemme usein organisaatioissa, joissa vanhat juurtuneet tavat ovat iskostuneet syvälle. Nyt toimiala on murroksessa. Tässä muutosympäristössä viestijän tulisi olla kannustava, rohkaiseva, eikä missään tapauksessa pakottava saatikka portinvartija, jotta muu henkilöstö ei säikähdä. Samalla pitäisi pystyä rakentamaan toimivaa viestintäkulttuuria ja viestimään kansalaisille kirjaimellisesti elintärkeistä asioista. Viestijältä vaaditaan usein jopa epärealistista tasapainoilua, jolloin unohdetaan yksi oleellisen tärkeä asia: myös viestijällä on oikeus vaatia.

Tiedämme jo mediasta, että sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus laajenee tulevien vuosien aikana maakunta- ja sote-uudistuksesta riippumatta. Suurimmat eduskuntapuolueet ja niiden lisäksi lukuisat suomalaiset kunnat ovat näyttäneet vihreää valoa hallituille valinnanvapauden järjestämisen tavoille, kuten seteleille ja budjeteille. Tämä on toivottua kehitystä, mutta asettaa entistäkin suurempaa painetta alan viestijöille niin työmäärän puolesta kuin aikataulullisestikin. Puhumattakaan siitä, että viestijä saatetaan edelleen kategorisesti sivuuttaa päätöksenteossa tai hänen mielipiteensä saatetaan jättää omaan arvoonsa.

Valinnanvapautta koskevan viestinnän tarve on jo nyt mittava, mutta se tulee kasvamaan ja haastamaan kansalaisten yhdenvertaisuutta entisestään. Valinnanvapaudesta on kehittynyt monille mörkö, vaikeasti ymmärrettävä ja jopa pelottava kokonaisuus. Monet ajattelevat, että valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa on aivan uusi asia, vaikka esimerkiksi hallituksen esittämän asiakassetelin kaltaisia järjestämistapoja on sovellettu jo hyvä tovi nykyisellä lainsäädännöllä, ja hyviä kokemuksia on kertynyt läpi Suomen. Jos valinnanvapausviestinnässä olisi onnistuttu viime vuosikymmenen aikana, ehkä koko keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta olisi tässä vaiheessa eri raiteilla.

Kansalaisten perustavanlaatuiset oikeudet ovat riippuvaisia viestinnän asiantuntijoista. Tälläkään hetkellä kansalaisten valinnanvapaus ei toteudu niissä mitoissa, joissa se jo voisi toteutua. Monin osin siksi, että kansalaiset eivät ymmärrä vaatia. Kansalaiset eivät ymmärrä vaatia, jos heille ei anneta oikeutta vaatia. Tämä tasa-arvon kannalta kriittinen oikeus annetaan oikea-aikaisella ja selkeällä viestinnällä, jonka lähtökohdat on oltava eniten palveluja käyttävissä kansalaisissa.

Valinnanvapausviestinnällä yhdenvertaisuutta

Hallittua valinnanvapautta rakennetaan siksi, että meistä jokainen voisi rakentaa omanlaisensa elämän ja saada rakentamisen avuksi juuri hänelle itselleen räätälöityä tukea. Valinnanvapautta rakennetaan siksi, että löydämme hyvien kokemuksien kautta kestäviä ratkaisuja niin kansanterveydellisestä kuin -taloudellisestakin näkökulmasta. Valinnanvapautta ei kuitenkaan ole ilman selkeää, saavutettavaa ja kattavaa viestintää. Tämän pitäisi olla jo itsestäänselvyys, mutta valitettavasti ei ole. Nyt siitä on aika tehdä.

Selkoviestinnästä tinkiminen ja jargonin taakse piiloutuminen ovat taakka koko yhteiskunnalle. Jos pystymme viestimään asiat sellaisilla tavoilla, että heikoimmassakin asemassa olevat ja eniten palveluja tarvitset ymmärtävät ne, niin väitän, että ei muillakaan kansalaisilla ole vaikeuksia ymmärtää. Heikoimpien nostaminen keskiöön ei ole pelkästään sosiaalinen peruste, vaan myös taloudellinen. Mikä tärkeintä, se on inhimillinen peruste.

Sote-viestijä, muista, että sinullakin on oikeus vaatia. Vaadi selkeyttä. Vaadi, että sinua kuunnellaan. Ennen kaikkea vaadi tasa-arvoa. Se on tärkein tehtäväsi. Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus on meistä kiinni.

Kirjoitus on julkaistu otsikolla Sote-viestijä, sinulla on oikeus vaatia Viestijät-julkaisussa 14.3.2019. Kirjoittaja on Vaana Oy:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Olli-Juhani Piri. 

Vuosi on taas vierähtänyt, ja me Vaanalla haluamme nyt kiittää sekä kaikkia asiakkaitamme että yhteistyökumppaneitamme kuluneesta ja menestyksekkäästä vuodesta 2018. 

Haluamme kiittää myös kaikkia palvelusetelikyselyymme vastanneita. Yhdessä olemme keränneet huimat 700 euroa Pelastakaa lapset ry:n köyhien lapsiperheiden joulukeräykseen. Kiitos! ❤

Haluamme tehdä palveluistamme koko ajan parempia käyttäjillemme. Vuonna 2019 onkin luvassa monia odotettuja muutoksia, jotka vievät järjestelmämme käytettävyyden aivan uudelle tasolle. Pysykää kuulolla, tiedotamme asiasta lisää heti alkuvuodesta.

Rauhallista joulua ja upeaa uutta vuotta!

Toivottaa

Koko Vaanan tiimi

Miten tulevaisuuden digipalveluita tehdään niin, että jokainen voisi niitä käyttää?

Käytettävyysasiantuntijamme Taru Vainikainen kertoo videolla, miten tulisi huomioida saavutettavuus, kun suunnitellaan uusia digipalveluita.

Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jonka kunta tai maakunta myöntää jatkuvaa ja paljon tukea tarvitsevalle ikääntyneelle tai vammaiselle henkilölle tarpeellisten palveluiden hankintaan.

Henkilökohtaista budjettia ollaan tuomassa yhdeksi valinnanvapauden työkaluksi Suomessa. Teemme yhteistyötä Keski-Uudenmaan soten kanssa henkilökohtaisen budjetin ja suun terveydenhuollon valinnnanvapauskokeiluissa. Kehitämme yhdessä tietojärjestelmää, jolla henkilökohtaisen budjetin järjestäjä, eli kuntayhtymä ja tuleva maakunta, voivat hallinnoida asukkaidensa henkilökohtaisia budjetteja.

Palvelumuotoiluasiantuntijamme Taru Vainikainen esittelee videolla henkilökohtaisen budjetin prototyyppiä!

Vaanalaiset kävivät haistelemassa sote-alan ICT-tuulia Sote-atk-päivillä Jyväskylässä 21.-23.5.2018.

Mikä puhututti messuilla ja mitä meille jäi Jyväskylästä käteen?

CEO:mme Matti summaa videolla kokemukset tapahtumasta!

Tekoäly on aihe, joka on viime vuosina noussut voimakkaasti yleiseksi puheenaiheeksi. Robotiikka on kehittynyt valtavalla, osin jopa pelottavalla vauhdilla, ja tuntuu että melkein millä tahansa muullakin alalla tekoäly on samanaikaisesti sekä uhka että mahdollisuus. Myös julkinen sektori on herännyt tähän – siitä on esimerkkinä julkisen hallinnon tekoälyohjelma Aurora, jota esiteltiin Valtiovarainministeriön Keväthumaus-tapahtumassa 11.4.2018. Aurorassa ajatuksena on luoda tekoälyn avulla virtuaalinen assistentti, joka avustaa kansalaista julkisten palveluiden käytössä.

Ajatus siitä, että tekoälyä voi käyttää tällaiseen tarkoitukseen on sinänsä luonteva. Ihmiset tarvitsevat apua palveluiden käytössä, ja jos koneen saisi hoitamaan tämän roolin, se voisi tehdä sitä edullisesti, väsymättä ja kellon ympäri. Koska tekoäly tuntuu kehittyvän yhä nopeammin, aika vaikuttaa kypsältä tällaiseen hankkeeseen.

Tekoälyn suhteen on kuitenkin hyvä ymmärtää se, että se ei todellisuudessa ole yksi yhtenäinen teknologian osa-alue, vaan pikemmin joukko erilaisia teknologioita joita sovelletaan eri käyttötarkoituksiin. Niin sanotun yleisälykkyyden – eli yhden teknologian, joka osaisi itsenäisesti ratkaista useita hyvin erilaisia ongelmia – tuottaminen keinotekoisesti on jotain, mitä ei vielä nykyään osata tehdä sen paremmin kuin koskaan aiemminkaan.

Kuva: Matan Segev

Näin ollen siitä, että tekoäly on kehittynyt huimalla tavalla yhdellä osa-alueellaan, ei aina voi päätellä, että kehitys olisi ollut yhtä huimaa läpi kaikkien osa-alueiden. Yksi osa-alue, joka tuottaa edelleen suuria haasteita, on puhutun tai kirjoitetun luonnollisen kielen aito ymmärtäminen. Kehitys ei ole tässä suhteessa missään nimessä polkenut paikallaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Kuka tahansa, joka on käyttänyt esimerkiksi Googlen käännöspalveluita on tutustunut suoraan siihen, miten automaattinen kääntäminen on samaan aikaan sekä hämmästyttävän edistynyttä että  alkeellista. Tämä juontaa juurensa nimenomaan siihen, että kone ei vielä oikeasti osaa ymmärtää ihmisen kieltä.

Virtuaalinen assistentti ja tekoälyn käyttäminen kansalaisten palvelujen parantamisessa ovat asioita, jotka voidaan ymmärtää laajasti. Ne eivät tarkoita välttämättä robottia, joka juttelee ja auttaa juuri samalla tavalla kuin ihminen sen tekisi. Mutta toisaalta ennenkuin tekoäly oikeasti osaa kommunikoida samaan tapaan kuin ihminen, se ei myöskään voi täysin korvata ihmisen toiselle ihmiselle antamaa neuvontaa.

Riippumatta siitä, miten tekoälyllä tuotetun neuvonnan kanssa edistytään tai ei edistytä, me Vaanalla uskomme, että paljon on vielä parantamisen varaa yksinkertaisesti siinä, kuinka helppokäyttöisiä palvelut ovat. Tämä käsittää paitsi palveluiden sähköiset käyttöliittymät myös sen, että palvelut ovat itsessään helppoja käsittää. Työ palveluiden helppokäyttöisyyden edistämiseksi ei ole välttämättä helppoa, mutta se ei myöskään vaadi uusia teknisiä edistysaskeleita, vaan “vain” työtä, kokeilua, käyttäjien kuulemista ja innovointia.

Teknologian kehittymistä on vaikea ennustaa. Yleensä teknologia kehittyy sekä nopeammin että hitaammin kuin visionäärit olettavat. Ennustukset joita tehdään eivät käy toteen, mutta toisaalta keksitään jotain ihan muuta, mikä tekee aiemmat ennustukset epärelevanteiksi. Tuntuu kuitenkin todennäköiseltä, että työ palvelujen tekemiseksi helppokäyttöisemmiksi on joka tapauksessa tärkeää. Vaikka toimiva virtuaaliassistentti ennen pitkää saataisiinkin, on silti helppokäyttöinen ja helposti ymmärrettävä palvelu mukavampi käyttäjälle. Virtuaalisen assistentin tekeminen on varmasti myös sitä helpompaa mitä yksinkertaisempi palvelu itsessään on. Näin ollen tekoäly ja palveluiden yksinkertaistaminen eivät ole vaihtoehtoja, vaan toisiaan tukevia kehityksen polkuja.

Me Vaanalla haluamme tehdä palveluiden käyttämisen helpoksi kaikin keinoin mitä keksimme. Kun kehitys kehittyy siihen pisteeseen, että virtuaaliset assistentit ovat käyttökelpoisia, aiomme ottaa ne käyttöön ensimmäisten joukossa. Sitä odotellessa missiomme ovat kaikille helpot käyttöliittymät ja ymmärrettävät palvelut!

Kirjoittaja Tomi Päiväniemi on Vaanan Chief Architect.