Henkilökohtainen budjetti

Suomessa henkilökohtaista budjettia suunnitellaan toteutettavaksi vanhus- ja vammaispalveluissa, kun henkilöllä on lain mukaan todettu tarve sosiaali- ja terveyspalveluille. Lisäksi edellytyksenä on, että asiakkaalla on jatkuva ja laaja-alainen avun, tuen tai huolenpidon tarve ja kyky itse tai tuettuna suunnitella ja hankkia palvelunsa.

Arvioiden mukaan henkilökohtaista budjetin piirissä voisi Suomessa olla 40 000 – 60 000 henkilöä ja henkilökohtaisen budjetin markkina olisi noin 1,4 miljardia euroa.

Suomessa on tehty kolme henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilua:

2010–2013 Vantaalla ja Eksotessa (Tiedän mitä tahdon! -projekti)
2016–2019 Tampereella
2018 alkaen hallituksen kärkihankkeen osana (Palvelut asiakaslähtöisiksi -hanke)

Suomen uuteen hallitusohjelmaan on kesäkuussa 2019 kirjattu, että henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluja tullaan jatkamaan jossain muodossa ja samalla tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta. Hallitusohjelmaan voi tutustua tästä linkistä. 

Vantaan ja Eksoten kokeilussa vuosina 2010-2013 yhteensä 12 asiakasta sai henkilökohtaisen budjetin käyttöönsä. Kokeilussa todettiin, että vammaistyön asiakaslähtöisyys ja yksilökeskeisyys lisääntyi henkilökohtaisen budjetin myötä. Kokeilussa ei arvioitu kustannusvaikuttavuutta.

Tampereen kokeilussa noin 30 henkilön koeryhmän kokemukset henkilökohtaisesta budjetista ikääntyneiden omaishoitajien ja väliinputoaja-asiakkaiden kanssa vuosina 2014-2017 ovat olleet rohkaisevia.

Tampereen tähänastiset kokeilut ovat osoittaneet, että

– Asiakastyytyväisyys lisääntyi
– Asiakkaat suosivat paikallisia pienyrittäjiä
– Henkilökohtainen budjetti sopii tapauksiin, joissa tarvitaan räätälöityjä yksilöllisiä palveluja. Tällöin on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä
– Henkilökohtainen budjetti sopii asiakkaille, joilla on itsenäisesti tai läheisen kautta kyky hallinnoida ja suunnitella budjettiaan

Tällä hetkellä meneillään on järjestetään useita henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeita. Näiden valinnanvapauskokeilujen tavoitteina ovat

– Asiakkaan palveluprosessin mallinnus eli asiakassuunnitelman teko ja asiakkaan budjetin laskeminen
– Henkilökohtaisen budjetin seurantajärjestelmän kehittäminen
– Asiakkaan valtaistaminen omia palveluita sekä niiden sisältöä koskevassa päätöksenteossa
– Henkilökohtaista budjettia kokeillaan vuodesta 2018 alkaen Tampereella, Keski-Uudellamaalla, Ylä-Savossa, Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Vaasassa. 

Tämän lisäksi myös useissa kunnissa on kiinnostuttu henkilökohtaisesta budjetista ja alettu testata erilaisia henkilökohtaisen budjetoinnin malleja nykyisen palvelusetelilainsäädännön pohjalta. Vaanan teettämän selvityksen mukaan henkilökohtainen budjetointi on herättänyt kiinnostusta ympäri Suomen ja sitä pidetään lupaavana mallina lisätä asiakkaiden valinnanvapautta. 

Sekä tutkimusnäyttö että kokemukset Ison-Britannian henkilökohtaisen budjetin lisääntyvästä käytöstä puoltavat sitä, että henkilökohtainen budjetti on toimiva tapa järjestää sekä sosiaali- että terveyspalveluja.

Isolla-Britannialla on merkittävää kokemusta henkilökohtaisen budjetin käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rahoituskeinona. Maassa aiotaan lisätä henkilökohtaisen yhdistetyn sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetin käyttöä nykyisestä noin 15 000 kansalaisesta 100 000 kansalaiseen seuraavan viiden vuoden aikana. Ainoastaan sosiaalipalveluissa käytettävää henkilökohtaista budjettia käyttää jo yli 600 000 kansalaista Isossa-Britanniassa. Tämä määrä on lähes tuplaantunut viidessä vuodessa.

Englantilaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa havaittiin, että henkilökohtaista budjetin piirissä olevat kokivat merkittävästi parempaa hoitoon liittyvää elämänlaatua sekä psykologista hyvinvointia. Henkilökohtainen terveysbudjetti ei lisännyt kustannuksia eikä vaikuttanut kuolleisuuteen tai yleiseen elämänlaatuun. Kaiken kaikkiaan henkilökohtainen terveysbudjetti havaittiin kustannustehokkaaksi verrattuna perinteisiin tapoihin järjestää ja rahoittaa hoitoja.

Isossa kirjallisuuskatsauksessa tutkittiin henkilökohtaisen budjetin käyttöä mielenterveyspalveluissa. Katsauksessa havaittiin enimmäkseen positiivisia tuloksia koskien asiakkaan päätäntävaltaa, elämänlaatua ja henkilökohtaisen budjetin kustannustehokkuutta.

Hyvät kokemukset henkilökohtaisesta budjetista ovat johtaneet sen käyttöönoton nopeaan kasvuun Isossa-Britanniassa.