Erilaiset konsultointipalvelut ovat osa Vaanan palvelutarjontaa. Palvelusetelin käyttöön liittyen olemmekin tukeneet asiakkaitamme muun muassa sääntökirjojen, palvelun tuotteistuksen ja koulutusten järjestämisessä. Toimimme tiiviissä yhteistyössä sekä palveluntuottajien että palvelunjärjestäjien kanssa ympäri Suomea hyvin erilaisissa palveluissa niin soten, varhaiskasvatuksen kuin yrityspalveluseteleidenkin käytössä.
Olen iloinen siitä, miten paljon nykyisin järjestetään vuoropuhelua tuottajien ja järjestäjien välillä erilaisten tuottajatapaamisten, markkinavuoropuheluiden ja infotilaisuuksien muodossa. Nämä tilaisuudet liittyvät useimmiten johonkin konkreettiseen hankkeeseen, kuten palvelusetelin käyttöönottoon, kilpailutukseen tai jo olemassa olevaan yhteistyöhön vaikkapa ikäihmisen palveluasumisen ympärillä.
Vuoropuhelu on lisääntynyt samalla kun keskinäisen ymmärryksen kuilu on kasvanut
Vuoropuhelun lisääntymisestä huolimatta olen kuitenkin usein havainnut, että palveluntuottajan ja kunnan, kuntayhtymän tai sairaanhoitopiirin organisaatioiden toimintakulttuurien ero ja lähtökohta koko toiminnalle on niin erilainen, ettei kumppanin toimintaa oikein ymmärretä. Vuodet Suomen sote-kentällä ja asiakkaan ja palveluntoimittajan rajapinnassa työskennellessäni ovat näyttäneet, että on yllättävän harvinaista nähdä työuria, joissa päätöksentekijä olisi työskennellyt sekä yrityksen tai järjestön että kuntapuolen päättäjäroolissa. Tämä on harmi, sillä kumppanin toiminnan tunteminen ja avoin näkemyksien vaihto helpottaisi monia tilanteita, joissa osapuolilla on erilaisia tavoitteita ja taustavaikuttajia. Tyypillinen tällainen tilanne on palveluiden hinnantarkistusmenettely tai vaikkapa hoitohenkilökunnan määrään liittyvä näkemysero järjestäjän ja tuottajan välillä.
Osaltaan tätä eriytymistä on lisännyt sote-alan yritysten kasvaminen isoiksi konserneiksi ja johtamisen mallien sekä ketjumaisen liiketoimintatavan tuominen muualta yritysmaailmasta. Hoivakodeissa, kotiin vietävissä palveluissa ja päiväkodeissa perinteisestä yrittäjävetoisesta ”pitkän linjan ammattilaisesta” on siirrytty suurelta osin liiketalouden ammattilaisten johtamaan ja usein pääomasijoittamisen sekä ketjumaisen tehokkuuden lainalaisuuksia seuraavaan omistajuuteen. Parhaimmillaan tämä on johtanut kustannustehokkaaseen, tasalaatuiseen ja tyytyväisiä asiakkaita tuottavaan palveluun. Valitettavasti kuitenkin esimerkiksi ikäihmisten palveluasumisen koettu kriisiytyminen ja yritysten vaikeudet selvitä velvoitteistaan ovat myös osoittaneet tämän kehityskulun vaaranpaikat.
Liike-elämän logiikka on tullut jäädäkseen
Yritys- ja kuntaosapuolten toiminnan peruslogiikan ero ja sen ymmärtämisen tärkeys tuli taasen pohdittavakseni kesän aikana. Teimme Vaanalla eräälle kunta-asiakkaallemme selvitysraporttia tukemaan päätöksentekoa ikäihmisten palveluasumisen järjestämisen tavasta, hinnoittelusta ja tuotteistuksesta. Selvityksessä arvioimme erilaisten hankintatapojen etuja ja heikkouksia, teimme markkinahinta-analyysia sekä toimme esiin tuottajien ja palvelua käyttävien kansalaisten meille välittynyttä näkökulmaa ja näistä muodostuvia suosituksia hankintakäytäntöihin.
Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja läheisten roolin kasvaminen osana hoitopäätöksiä haastaa kuntia ja tulevia sote-maakuntia arvioimaan palveluiden tuottamisen ja hankinnan tapoja. Kokonaisulkoistusten ja hintajärjestyksen mukaista ostojärjestystä seuraavien puitesopimusten aika on ohi. Palveluiden hankinta ja tuottaminen edellyttävät syvällisempää tietoa asiakkaiden tarpeista ja palveluiden parempaa kohdentamista yksilölliseen tarpeeseen.
En usko, että sote- tai varhaiskasvatuksen palvelut – enää palaavat takaisin menneiden vuosien pienyrittäjävetoiseen malliin. Siksi on tärkeää, että osapuolten välillä on lisää kommunikointia ja ymmärrystä kummankin osapuolen organisaatioiden sekä omistajien tahtotilasta ja toimintalogiikasta. Tässä me Vaanalla voimme osaltamme auttaa esimerkiksi tuottamalla edellä kuvatun kaltaisia selvitysraportteja. Raporttien tuottamaa tietoa ja arvioita voi käyttää palvelusetelin käyttöönotossa, toiminnan kehittämisessä ja tuottajien sekä järjestäjien välisissä neuvotteluissa vaikkapa palveluiden hinnantarkistusten osalta.
Vaanalle hyvä toimijoiden keskinäinen yhteistyö on tärkeää
Meillä Vaanalla on tärkeää elinvoimainen yritys- ja järjestökenttä sekä sen sujuva yhteistyö järjestäjätahon ja kansalaisten kanssa. Konsultointipalvelumme ovat näin ollen sekä tuottajien että järjestäjien käytettävissä ja kerromme mielellämme lisää siitä, miten voimme auttaa. Ole rohkeasti yhteydessä ja pohditaan yhdessä millä lähestymistavalla ja työskentelymuodolla voisimme parhaiten auttaa eteenpäin!
Kirjoittaja on Vaanan asiakkuusjohtaja Marko Hanhisuanto.
LISÄTIETOJA
Elisa Miettinen
Palvelupäällikkö
elisa.miettinen@vaana.fi
040 662 8845