We are thrilled to announce that our development team has grown again with one highly talented developer – welcome to Vaana, Mike Shevchuk!
Russian Mike started working at Vaana as a software developer in September. Mike has a degree in engineering and he has studied Control Systems and Radioelectronics at Tomsk State University.
– I used to play multiple roles in IT scene during last 15 years, started with random things but soon switched to user interfaces. I participated in building banking systems development, e-commerce, retail, game development and telecommunication services, Mike sums up his career prior to starting at Vaana.
Mike thinks that Helsinki and Finland are overall in good hands regarding product development and IT, there are a lot of things going on in the field. He thinks that the Finnish culture itself has a great impact on people’s way of working.
– Don’t be afraid of not knowing Finnish language, you will be surprised of the variety of different nationalities here, he encourages.
Vaana caught Mike’s eye as a potential working place by being a place where seasoned professionals are working to make our society a better place through our product.
– Vaana is an amazing place with great internal communications and a place where you can share your ideas and unleash your potential, Mike describes his first impressions.
Are you interested in working at Vaana? Check out our job openings and apply now!
Kehittäjätiimimme on vahvistunut jälleen uudella lahjakkaalla osaajalla – tervetuloa Vaanalle, Mike Shevchuk! Venäjältä kotoisin oleva Mike on aloittanut kehittäjätiimimme uutena vahvistuksena syyskuussa.
Mike on koulutukseltaan insinööri, ja hän on opiskellut Tomskin valtionyliopistossa ohjausjärjestelmiä sekä radioelektroniikkaa. Myös työkokemusta IT-alalta on ehtinyt kertyä jo vaikuttava määrä.
– Minulla on ollut useita erilaisia rooleja IT-kentällä 15 vuoden ajan – lopulta kuitenkin päädyin käyttöliittymien suunnitteluun. Olen ollut mukana kehittämässä muun muassa pankkipalveluita, verkkokauppaa, pelejä sekä erilaisia tietoliikennepalveluja, Mike summaa vaihderikasta uraansa ennen Vaanalla aloittamista.
Helsinki, ja Suomi yleensä, näyttäytyy Mikelle vahvana tekijänä IT-alalla. Suomalainen kulttuuri vaikuttaa hänen mukaansa positiivisesti ihmisten työskentelytapoihin.
– Ei kannata pelätä suomen kielen osaamattomuutta – eri kansallisuuksien määrä Suomessa voi yllättää, hän kannustaa muita Suomessa työskentelystä haaveilevia.
Halu tehdä yhteiskunnastamme sekä sosiaali- ja terveydenhuollostamme entistä parempia joustavilla IT-ratkaisuilla sekä yhtiön kokeneet asiantuntijat ja alan tietotaito vaikuttivat Miken kiinnostukseen työskennellä Vaanalla.
– Vaana on upea paikka, jossa tiimin sisäinen viestintä sekä ideoiden jakaminen muiden kesken toimivat – ja jossa saa päästää koko potentiaalinsa valloilleen, Mike kuvailee tunteitaan Vaanalla aloittamisesta.
Vuoden Palveluseteliteko 2019 -palkinnon saajan etsintä on käynnistynyt. Vaana myöntää vuosittain asiantuntijaraadin valitsemalle taholle palkinnon merkittävästä palveluseteliteosta.
Vuoden Palveluseteliteko -palkinto on tarkoitettu innovatiiviselle ja esimerkilliselle taholle ansiokkaasta palvelusetelitoiminnan kehittämistyöstä. Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaa.
Kunniamaininta myönnetään nyt jo viidettä kertaa, ja aiempina vuosina sen ovat ansainneet Siun sote, Lapin maakunta, Vaasan kaupunki ja Lahden kaupunki.
Ehdota vuoden 2019 palkinnon saajaa ja tutustu aiempiin voittajiin tästä linkistä.
Syksy tuo mukanaan muutoksia Vaanan tiimissä, sillä lokakuussa asiakkuusjohtajanamme on aloittanut KTM Marko Hanhisuanto. Tervetuloa tekemään parempaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Suomeen ja maailmalle, Marko!
Vaanalle Marko siirtyy Mehiläinen Oy:n palvelujohtajan paikalta. Viime vuosien aikana hän on työskennellyt sote-alalla johtotehtävissä asumispalveluiden parissa ja vastannut palveluntuotannosta ja kuntayhteistyöstä.
Tätä ennen Marko on työskennellyt asiakkkuuksien johtamisen ja projektinjohdon tehtävissä ohjelmistoalalla ja siellä työskennellyt muun muassa julkisen sektorin sote-alan toimijoidenkin kanssa. Lisäksi hän on toiminut myös hankinta-asiantuntijana brittiläisen HH Associatesin verkostostossa ja perehtynyt muun muassa julkisten hankintojen juridiikkaan erityisesti sote-alalla.
Nukkuvasta mahdollisuudesta osa hyvin toimivaa palveluverkostoa
Markon pitkä kokemus johtamisen ja asiakastyön tehtävissä niin sote-alalla kuin ohjelmistokehityksessäkin tuo Vaanan tiimiin arvokkaan lisän. Asiakkuusjohtajamme tuntee hyvin kuntasektorin tarpeet palveluiden tuottamiseksi ja on tottunut yhdessä kuntien kanssa etsimään ratkaisuja sote-palveluiden järjestämiseen.
– Vaanalla voin varmasti toimia näiden tarpeiden tulkkina ohjelmistonkehityksen suuntaan ja toisaalta voimme entistäkin paremmin tuotteistaa palveluita ja auttaa kuntia näiden punnitessa eri palveluntuottamisen vaihtoehtoja.
Monelle kunnalle palvelusetelin hyödyntäminen on vielä Markon mukaan nukkuva mahdollisuus, ja hän voisikin auttaa kuntia tuomaan palvelusetelin hyvin toimivaksi osaksi palveluverkostoa. Juuri asiakkaiden kanssa toimimisesta ja heille sopivien ratkaisujen rakentamisesta Marko saa energiaa työhönsä.
– Odotan innokkaasti, että pääsen laajasti tapaamaan kuntasektoria ja työskentelemään niin vanhojen kuin uusienkin kumppaneiden kanssa ympäri Suomea. Elämäni varrella olen asunut ja vaikuttanut Suomessa niin pohjoisessa kuin etelässäkin ja lännestä itään, joten tässä työssä ehdoton rikkaus on päästä yhteistyöhön eri puolilla Suomea vaikuttavien ammattilaisten kanssa, hän tiivistää.
Asiakkaille aitoja vaihtoehtoja yksilöllisiin tarpeisiin
Uusi asiakkuusjohtajamme katsoo, että Suomen sote-kenttä on ollut jo monta vuotta epävarmuuden tilassa, mikä on johtanut päätösten lykkäämiseen ja hyvinkin nopeasti toteutettuihin paikallisiin ratkaisuihin. Hän näkisikin hyvänä tilaajavastuun ja koordinoinnin siirtymisen suurempiin kokonaisuuksiin maakuntamallissa esitettyyn tapaan.
– Näin voidaan rakentaa yhtenäisemmät kriteerit hoitoonpääsylle, hoidolle ja hoidon laatuvaatimuksille, Marko toteaa.
Varsinaisen palvelutuotannon osalta Marko arvioi, että olisi hyvä olla sekä julkisen sektorin, yritysten että kolmannen sektorin palveluita. Tällä kokonaisuudella asiakkaille voitaisiin tarjota aitoja vaihtoehtoja ja monipuolista tarjontaa yksilöllisiin tarpeiisin.
Kokemusta Vaanasta jo aiemmasta työstä
Vaanan ratkaisut ovat Markolle tuttuja jo aiemmasta työstä, ja hän pitääkin OmaVaanaa palvelusetelijärjestelmistä sujuvimpana käyttää. Tätä kautta myös kiinnostus työskennellä Vaanalla heräsi.
– Vaanan ketterä ja nykyaikainen järjestelmä yhdessä hyvin toimivan maksuttoman asiakastuen kanssa mahdollistaa hyvän reagoinnin niin kunta-asiakkaiden kuin palveluntuottajienkin tarpeisiin. Kuntasektorilla tulee vastata niukoilla resursseilla yhä kasvavaan palveluntarpeeseen ja tämä onnistuu parhaiten sujuvilla työkaluilla ja palveluilla eri palveluntuottajilta, Marko taustoittaa.
Syksyn alku ja iltojen pimeneminen eivät meitä täällä Vaanalla hidasta. Päin vastoin laitamme tuotekehityksessämme uutta vaihetta silmään, sillä teknologiatiimimme on saanut uuden vahvistuksen vanhemmasta ohjelmistokehittäjästä. Tervetuloa Vaanalle, Miika Niemelä!
Miika on kerännyt kokemusta ohjelmistokehittämisestä eri tuotetaloissa jo 20 vuoden ajalta. Sosiaali- ja terveysteknologia on Miikalle uusi aluevaltaus. Viimeisimmissä työpaikoissa on sielläkin oltu tärkeiden asioiden, kuten kierrättämisen (swap.com) ja kiusaamisen ja yksinäisyyden vähentämisen (Mightifier), äärellä.
– Vaanalla on teknisellä puolella ylevä missio viedä sote-teknologiaa tälle vuosituhannelle. Lisäksi palvelu voi tulevaisuudessa päätyä hyvin tärkeään asemaan apua tarvitsevien ja apua tarjoavien yhteen saattamisessa, vapaa-ajallaan pyöriä rakenteleva Miika pohtii.
Miika uskoo, että etenkin edeltävästä työkokemuksesta hajautetun laskennan parissa on hyötyä Vaanan tulevien palveluiden teknisen toteutuksen suunnittelussa. Uudessa työssään hän odottaa erityisesti haastavia koodaushommia.
– Vaana on yrityksenä selvästi tietoinen siitä, missä nyt ollaan ja mihin ollaan menossa niin markkinan kuin tekniikankin puolesta. Ensimmäisen viikon aikana on käynyt selväksi, että toiminta on avointa ja osallistavaa, eikä kasvun suuntaa jätetä sattuman varaan, Miika tiivistää.
Voisiko sinua kiinnostaa ura ohjelmistokehittäjänä Vaanalla? Tutustu avoimiin työpaikkoihimme!
Julkiset sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluiden järjestäjät, kunnat ja kuntayhtymät, kokevat palvelusetelin tarkoituksenmukaiseksi tavaksi järjestää kuntalaisten palveluita, käy ilmi palvelusetelioperaattori Vaana Oy:n tekemästä tuoreesta Palveluseteli Suomessa 2019 -selvityksestä.
Näitä johtopäätöksiä tukevat selvityksen tulokset, joiden perusteella kunnissa ja kuntayhtymissä on saavutettu palvelusetelin avulla keskeisiä tavoitteita, kuten parannettu paikallista elinkeinoelämää ja palveluiden saatavuutta palveluiden laadusta tinkimättä. Kunnissa palveluseteliä pidetään monin osin ostopalveluita mielekkäämpänä tapana järjestää palveluita.
Kyselytutkimukseen vastanneista kuntien edustajista yli 40 prosenttia arvioi palveluiden saatavuuden parantuneen palvelusetelin käyttöönoton myötä. Selvityksen tuloksista käy kuitenkin myös ilmi, että kunnissa on heikosti tutkittu palvelusetelin keskeisiä vaikutuksia, kuten vaikutuksia palveluiden laatuun, kuntatalouteen tai palveluiden saatavuuteen.
Selvityksen mukaan sekä kunnat että palveluntuottajat pitävät palvelusetelipalveluiden laatua hyvänä, sillä kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä tuotettujen palveluiden laatuun. Lähes puolet kuntien edustajista arvioi kunnan palveluiden laadun parantuneen palvelusetelin käyttöönoton myötä.
Vaikka palvelusetelipalveluiden laatua pidetään hyvänä, herättää palvelusetelin arvon määrittäminen erimielisyyksiä. Kuntavastaajista joka kymmenes arvioi, että palvelusetelin arvo ei ole riittävä laadukkaiden palveluiden tuottamiseen. Palveluntuottajista arvoa liian matalana pitää kolmasosa vastanneista.
Kunnissa etenkin sosiaalipalveluihin kohdennettavien palvelusetelien matalaa arvoa pidetään huolestuttavana. Palveluntuottajat taas nostavat esille asiakkaille jäävän huomattavan omavastuuosuuden, joka on vaikuttanut palveluiden hankintaan etenkin vanhuspalveluissa.
Palvelusetelillä myönteisiä vaikutuksia paikalliseen elinkeinoelämään ja pienyrittäjiin
Palvelusetelin käyttöönotto on lisännyt yritysten määrää kunnissa sekälisännyt yritysten palvelutarjontaa ja alueellista elinvoimaa, arvioivat kuntatyöntekijät. Vain harva arvioi, että palveluseteli olisi vaikuttanut negatiivisesti paikalliseen elinkeinoelämään. Sekä kunnista että palveluntuottajista yli puolet arvioi palvelusetelin edesauttavan pienyrityksen mahdollisuuksia kilpailla markkinalla.
Lukuisat yrittäjät kertovat palkanneensa palvelusetelin käyttöönoton myötä uusia työntekijöitä, laajentaneensa yrityksen palveluvalikoimaa ja jopa perustaneensa uusia toimipisteitä oman kunnan ulkopuolelle. Monet yrittäjät arvioivat palvelusetelin käyttöönoton parantaneen yrityksen kannattavuutta ja käyttöastetta.
Vastoin usein julkisuudessa esitettyjä väittämiä palvelusetelillä on vain maltillisia vaikutuksia yritysten myynnin kasvuun. Hieman yli kolmasosa yrittäjistä arvioi palvelusetelipalveluiden tarjoamisen johtaneen yrityksen myynnin kasvuun, mutta kasvu on ollut maltillista: suurimmalla osalla 0–20 prosenttia. Kolmasosalle palveluntuottajista palveluseteliasiakkaat ovat tuoneet mukanaan palvelusetelistä riippumatonta lisämyyntiä.
Palvelusetelipalveluiden järjestämisessä on vielä viilattavaa
Vaikka palveluseteliä pidetään monin tavoin tarkoituksenmukaisena keinona järjestää palveluita, ovat julkiset palveluiden järjestäjät ja palveluntuottajat löytäneet monia kehittämisen kohteitakin. Näitä ovat muun muassa palvelusetelin arvo ja rajattu käyttö, byrokratia, puutteellinen viestintä, osaavan työvoiman hankkiminen sekä epävarma tulevaisuus.
Palvelusetelipalveluiden järjestämiseen toivotaan kunnissa lisää resursseja ja määrärahoja. Monissa kunnissa katsotaan, että palvelusetelin käytön laajentamiselle olisi perusteita erityisesti terveyspalveluissa ja henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönottoa tulisi harkita. Palveluntuottajat katsovat, että palvelusetelin saaminen asiakkaille on hankaloitunut kuntien säästötoimenpiteiden johdosta.
Kunnissa toivotaan myös, että byrokratiaa saataisiin vähennettyä. Kuntavastaajien mukaan olisi hyvä, jos palveluntuottajat voisivat hakeutua tuottamaan palvelusetelipalveluita jatkossa pienemmällä vaivalla. Sekä kuntien että palveluntuottajien vastauksissa toistuu palvelusetelistä viestimisen haastavuus tai puutteellisuus.
Palveluntuottajat toivovat, että kunnilla olisi resursseja ja motivaatiota puuttua vastoin yhteisiä sääntöjä toimivien yritysten toimintaan. Palveluntuottajat toivovat myös, että heitä osallistettaisiin enemmän palvelujärjestelmän kehittämiseen, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen epävarmuus ja tulevaisuus nakertavatkin yritysten luottamusta.
Palveluseteli Suomessa 2019 -selvitys tarjoaa päättäjille, medialle ja aiheesta kiinnostuneille kaivatun läpileikkauksen palvelusetelin hyödyistä ja haasteista. Koko 16-sivuisen selvityksen voi ladata ilmaiseksi Vaana Oy:n verkkosivustolta.
Suomen johtavia valinnanvapaus- ja palveluseteliratkaisuja toimittavan Vaana Oy:n kyselytutkimukseen vastasi 133 palveluseteliasioiden parissa työskentelevää kuntatyöntekijää ja -päättäjää yli 50 eri kunnasta ja yhteensä 199 palveluntuottajaorganisaation edustajaa.
Kysely toteutettiin loppuvuodesta 2018, ja aineisto analysoitiin kevään 2019 aikana. Suurin osa vastaajista työskentelee sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa.
LISÄTIETOJA
Olli-Juhani Piri
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö
Vaana Oy
p. 040 842 7335 / olli-juhani.piri@vaanastaging.wpengine.com
Klikkaa ja lataa selvitys
Elokuussa Vaanan tiimi vahvistuu taas sote-huippunimellä, kun uudeksi operatiiviseksi päälliköksemme on nimitetty 12. elokuuta lähtien Anna Kojo. Tervetuloa tekemään parempaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa suomalaisille, Anna!
Anna on koulutukseltaan filosofian maisteri ja tradenomi. Parhaillaan hän suorittaa myös terveystaloustieteen maisterin ja kauppatieteen maisterin tutkintoja, joiden on määrä valmistua lähitulevaisuudessa. Tuoreimmissa opinnoissa korostuvat etenkin digitaalisten terveyspalveluiden mahdollisuudet, datan analysointi ja hallinnointi, tietoturvakysymykset sekä kustannusten hallinta.
Annalla on vahva osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollosta. Vaanalle hän siirtyykin lääkeyhtiö AbbVien viestintäpäällikön kengistä. Aiemmin Anna on myös työskennellyt muun muassa Suomalaisessa Lääkäriseura Duodecimissa, jossa hän on saanut hyvän kokonaiskuvan suomalaisesta sote-toimialasta.
– Viime vuosina olen työskennellyt pitkälti sote-kysymysten kanssa – viimeisimpänä lääketeollisuudessa. AbbVien palveluksessa opin paljon lisää sote-toimialan ja erikoissairaanhoidon toiminnasta, kansainvälisestä yritystoiminnassa, monimutkaisessa verkostossa toimimisesta sekä globaaleista terveydenhuollon lainalaisuuksista ja haasteista, Anna taustoittaa.
Suomella edellytyksiä nousta kansainväliseksi benchmarkiksi
Uusi operatiivinen päällikkömme pitää soten jatkuvaa soutamista ja huopaamista erityisesti kansainvälisestä näkökulmasta erikoisena. Nykyisen hallituksen aikana asioiden olisikin syytä edetä edes pienin askelin. Annan mukaan Suomella on täydet edellytykset nousta kansainväliseksi benchmarkiksi sote- ja life science -toimialalla, joten hän toivookin, että tämä osaaminen tunnistetaan ja sitä tuetaan jatkossakin.
Nyt Annan mielestä olisi sote-keskustelussa syytä kiinnittää enemmän huomiota kokonaiskuvaan lillukanvarsiin takertumisen sijaan. Yksi suurista haasteista tulee olemaan Suomen huoltosuhde, jonka ratkaisemiseen tarvitaan innovatiivista ja ennakkoluulotonta otetta kaikilta toimijoilta.
– Tässä esimerkiksi terveysteknologialla on paljon annettavaa, ja se voi osittain vastata maantieteelliseen palveluiden saatavuuden haasteeseen, eli siihen, mitä palveluita ja millä välimatkalla missäkin päin Suomea tarjotaan, Anna arvioi.
Toisena isona haasteena Anna pitää rahoitusjärjestelmän muokkaamista aidosti sellaiseksi, että raha seuraa potilasta. Sillä, tuottaako palvelun yksityinen, julkinen tai kolmas sektori, ei pitäisi olla väliä, kunhan asiakas saa saman palvelupaketin ja saman laatuisen hoidon, valitsi hän palveluntuottajakseen minkä tahon tahansa.
– Mahdollisuus itse valita palveluntuottajansa on mielestäni tärkeää, sillä se voi vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi hoitoon sitoutumiseen, Anna summaa.
Kolmanneksi suureksi haasteeksi Anna lisää vielä sen, että sote-palvelut pyörivät organisaatiorakenteiden ympärillä sen sijaan, että ne olisi rakennettu palveluita käyttävän ympärille.
– Näiden kysymysten ratkaisemiseen tarvitaan kaikkien toimijoiden toimimista yhdessä sekä ketterää ja rohkeaa kokeilukulttuuria, jossa myös uskalletaan valita uudestaan, jos aiempi valinta ei osoittaudu kustannustehokkaaksi ja laatua parantavaksi. Tulemme varmasti näkemään jatkossa paljon enemmän priorisointia ja vaatimuksia toiminnan vaikuttavuudesta.
Vaanan ketterä toimintakulttuuri teki vaikutuksen
Vaana on yrityksenä Annalle jo osittain tuttu, minkä takia hänen kiinnostuksensa yritystämme kohtaan heräsikin. Myös Vaanan ketterä toimintakulttuuri teki häneen vaikutuksen.
– Vaanan työntekijät ovat kovia osaajia, joten tiesin olevani niin sanotusti hyvässä seurassa. Vaanalla ollaan tehty kunnianhimoista työtä asiakkaiden, palveluntuottajien ja palvelunkäyttäjien hyväksi – ja erityisesti siinä teki vaikutuksen se, miten palvelun käytettävyyteen kiinnitetään huomiota jatkuvasti, Anna taustoittaa.
Elokuussa uuden työnsä aloittava operatiivinen päällikkömme uskoo, että hänellä on rutkasti annettavaa työyhteisön ja liiketoiminnan kehittämiseen. Annan toimialatuntemus ja analyyttinen ote auttavat varmasti myös liiketoimintadatan analysoimisessa ja käyttöön valjastamisessa kuin myös kansainvälisessäkin toiminnassa.
– Odotan innolla monipuolisten ja monimutkaisten asioiden parissa työskentelyä. Tykkään siitä, että työtehtävissä hallitaan laajoja kokonaisuuksia, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta. Odotan ehdottomasti sitä, että pääsen oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja haastamaan itseäni. Ja tietysti odotan myös yhdessä huipputyökavereiden kanssa työskentelyä, Anna tiivistää.
Vaanalla on toukokuussa aloittanut yksi uusi kaivattu lisäkäsipari, sillä tiimiimme hyppäsi mukaan korkeakouluharjoittelijaksi Liinu Inkeroinen. Tervetuloa Vaanalle! Liinu tulee työskentelemään syksyyn saakka monipuolisissa tehtävissä muun muassa asiakaspalvelussamme, viestinnässämme ja markkinoinnissamme.
Liinu opiskelee parhaillaan yliopistossa valtio-oppia ja julkishallintoa (statskunskap med förvaltning) pääaineenaan ja sivuaineinaan sosiaalipolitiikkaa, yhteiskuntapolitiikkaa sekä lakia. Opiskelupaikkana on Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors Universitet.
– Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka kiinnostavat tällä hetkellä eniten, ja kiinnostus on herännyt opintojen aikana. Julkishallinto on myös kiinnostavaa – ja on hyödyllistäkin monissa erilaisissa töissä, Liinu taustoittaa.
Vaanalla harjoittelijamme on saanut lämpimän ja innostavan vastaanoton, ja nyt takana on jo pari viikkoa tiivistä työskentelyä. Liinun mukaan alkurupeama Vaanalla on ollut rentoa ja hauskaa, mutta myös kannustavaa. Haasteitakin on jo ehtinyt tulla vastaan.
– Harjoitteluni Vaanalla yhdistää kivasti kiinnostukseni kohteet opiskeluista, antaa valmiuksia tulevaisuuden töihin ja työelämään ehkäpä sote-alalla. Vaanalla työskentelyssä yhdistyvät hyvin myös sote-maisteriopinnoissa esille tulevat asiat, kuten terveys- ja hyvinvointierot, sosioekonomisen aseman vaikutukset, väestötiede, eriarvoisuus sekä poliittinen luottamus, arvioi Liinu, joka harkitsee sote-maisteriohjelmaan hakeutumista.
Jatkossa Liinun ääntä voikin siis kuulla sekä suomeksi että ruotsiksi, jos pirauttaa asiakaspalveluumme tai on muilla tavoin meihin yhteydessä. Vielä kerran: huippua, että olet täällä kanssamme tekemässä tärkeää työtä!
Kevään myötä olemme ottaneet tuotekehityksessä uuden vaihteen silmään. Huhtikuussa tiimissämme on tapahtunut muutoksia, kun tiimimme on kasvanut ja joukkoomme on kuun lopulla liittynyt uusi Senior Designer, Tea Dickman. Tervetuloa Vaanalle, Tea! <3
Tiimimme uusin designer Tea on koulutukseltaan taiteen maisteri, ja hän on opiskellut Aalto-yliopiston taiteen, suunnittelun ja arkkitehtuurin korkeakoulussa. Media- ja IT-alalta Tealle on kertynyt kokemusta yli kymmenen vuoden verran pääasiassa käytettävyyteen sekä digitaaliseen ja visuaaliseen viestintään liittyvissä tehtävissä. Kokemusta Tealla on suunnittelutyön lisäksi myös taitelijan ja tutkimusavustajan töistä.
– Sote-palveluiden suunnittelusta minun kokemukseni painottuu korkeakoulu-uravuosiini, jolloin teimme sote-koulutusohjelmien kanssa yhteistyötä erilaisissa koulu- ja tutkimushankkeissa. Vuonna 2010 pääsin mukaan kansainväliseen tutkimushankkeeseen käyttöliittymä- ja konseptisuunnittelijaksi. Hankkeessa suunniteltiin palvelurobotteja senioritaloihin Saksaan, Tea avaa.
Kyseisen robottihankkeen nimi oli Shadowing Robotic System (SRS). Hanke tehtiin monen maan mediayliopiston ja yksityisen sektorin yhteistyössä. Tuolloin Tea asui Stuttgartissa ja oli hankkeessa mukana suunnittelijana kolme kuukautta Hochschule Der Medienin laboratoriossa.
Tean matka Vaanalla on lähtenyt käyntiin hyvällä meiningillä. Alku on vaatinut paljon perehtymistä tuotteeseen, toimintaan ja kehitystiimin työskentelyrytmiin. Työnhakuvaiheessa Tean huomion kiinnittivät Vaanan humoristinen, leikkisä ja tyylikäs brändi – ja tietysti Vaanan arvomaailma.
– Erityisen ihanaa on ollut ihmiset, jotka ovat lämpimiä, iloisia, kaiken puolin ihania ihmisiä, joiden kanssa varmasti viihtyisi työn ulkopuolellakin. He ovat ottaneet minut oikein lämpimästi vastaan ja myös kokevat suunnittelulisäkäsien saapumisen myönteisenä lisänä tiimiin, Tea sanoo.
Loppukäyttäjän näkymän suunnittelu houkuttelee
Tean vahvuus on käyttäjälähtöinen suunnittelu, mikä tulee näkymään tulevassa OmaVaana-palvelusetelijärjestelmässä.
Tea uskoo, että järjestelmän tulevaisuus tulee olemaan nousujohteinen, sillä palvelut valinnanvapauden ympärillä tulevat vain kasvamaan ja tarpeet palvelusetelien käyttöön ja henkilökohtaisen budjetin seuraamiseen digitaalisten laitteiden kautta tulevat suurenemaan.
– Uskon, että monen vuoden käyttöliittymäsuunnittelukokemukseni vahvistaa OmaVaana-palvelun kehitystä ja tuotteen brändiä. Olen ollut mukana niin suurissa kuin pienissäkin kehitystiimeissä ja toiminut monella eri toimialalla. Luulen, että siitä on hyötyä suuren järjestelmän kehityksessä. Olen myös aina kiinnostunut uusien menetelmien oppimisesta ja seuraamaan myös suunnittelun trendejä.
Erityisen paljon Tea odottaa, että pääsee aloittamaan loppukäyttäjän käyttöliittymän suunnittelun. Suunnittelu alkaa haastatteluilla ja kartoituskierroksilla. Haasteita suunnittelutyössä tulevat olemaan hyvin laaja käyttäjäryhmä ja monenlaiset profiilit sekä monien käyttäjätarpeiden tyydyttäminen.
Kohti yhdenvertaisempia palveluja
– Sosiaali- ja terveydenhuolto näyttäytyy minulle alalta, joka on suuren muutoksen ja sitä myöten haasteen alla. Kuinka taata kaikille suomalaisille yhdenvertainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin, kun suurimmassa osassa kunnista väestön määrä vähenee, uusi designerimme pohtii.
Jatkossa Tea toivoo fokusta kaikista heikompiosaisimpien hoitamiseen, kuten lasten ja nuorten hyvinvoinnin säilyttämiseen sekä laadukkaisiin vanhus- ja vammaispalveluihin. Myös terveysongelmien ennaltaehkäisemiseen ja varhaiseen tunnistamiseen olisi syytä kiinnittää huomiota, oli kyse sitten sosiaalipalveluista tai akuuteista terveysongelmista.
– Itse lähes koko elämäni pääkaupunkiseudulla asuneena voin sanoa, että olen aina saanut laadukasta ja hyvää terveydenhuoltoa riippumatta siitä, onko se tuotettu kunnallisesti tai yksityisesti. Erityisesti nyt, kun perheessämme on pieni lapsi, hänen kanssaan olen saanut aina tarvittavaa apua, kun olen vain sitä pyytänyt, mutta ymmärrän, ettei kaikki ole niin onnellisessa asemassa alueellisesta sijainnista johtuen, Tea tiivistää.
Tänä keväänä olemme kiinnittäneet erityistä huomiota tuotekehityksemme sujuvoittamiseen. Vaanan pääarkkitehti Tomi Päiväniemi on kuluvan vuoden huhtikuussa nimitetty Vaanan tuotejohtajaksi. Muutoksen myötä Tomi on ottanut kokonaisvastuuta erityisesti OmaVaana-palvelusetelijärjestelmän kehityksen johtamisesta.
– Tultuani Vaanalle töihin aloin hyvin pian tekemään tuotekehityksen johtamista osa-aikaisesti, koska tälle oli yrityksessä tarvetta. Tämä työ oli käytännössä Vaanalla hajautettu usealle henkilölle. Sisäisten keskustelujen jälkeen tulimme siihen tulokseen, että yritys tarvitsee yhden henkilön, joka ottaa kokonaisvastuun – ja että minä olen se, joka ryhtyy asiaa hoitamaan täysiaikaisesti, Tomi avaa muutoksen taustoja.
Tuotejohtaja Tomilla on kolme pääasiallista velvollisuutta. Ensimmäinen on asiakkaiden ja tuotteiden ymmärtäminen, jotta ymmärrystä voidaan jakaa eteenpäin erityisesti yrityksen sisällä. Toisena on tuotekehitysideoiden kerääminen asiakkailta ja firman sisältä. Kolmantena Tomin vastuulla on sovitta yhteen eri intressit sen suhteen, missä järjestyksessä uusia asioita kehitetään.
– Vaanan kehitystiimiä on kasvatettu viime aikoina paljon ja tullaan kasvattamaan lisää. Vähintään yhtä tärkeää on myös se, että työn organisointia on parannettu. Nämä molemmat yhdessä tarkoittavat sitä, että kehitystyö on nopeutunut. Olemme juuri julkaisseet uuden päivityksen OmaVaanaan, mikä tuo käyttäjille paljon kaivattuja parannuksia ja korjauksia, Tomi sanoo.
Tämän jälkeen on tarkoitus varsin nopealla aikataululla siirtyä pilottivaiheesta täyteen uuden version tuotantokäyttöön kaikille Vaanan asiakkaille. Ylipäänsä on odotettavissa, että OmaVaanan käyttäjät tulevat näkemään parannuksia nopeammalla aikataululla kuin aiemmin. Myös kasvatettu design-tiimi tulee olemaan yhteydessä käyttäjiimme, sillä haluamme ymmärtää heidän tarpeitaan mahdollisimman hyvin.
Käyttäjälähtöisyyteen syytä kiinnittää huomiota
– Sote-kentällä odotetaan tietysti parhaillaan mielenkiinnolla hallitusneuvottelujen tuloksia. Tietysti senkin jälkeen, kun hallitusohjelma on sovittu, paljon riippuu yksityiskohdista, joita säädetään sitten myöhemmin. Näyttää kuitenkin selvältä, että palvelusetelit jossain muodossa säilyvät osana ratkaisua, Tomi arvioi.
Uusi tuotejohtajamme kaipaisi lisää fokusta käyttäjälähtöisyteen. Soten suunnitteleminen korkealla tasolla johtaa Tomin mukaan helposti siihen, että mietitään turhan myöhäisessä vaiheessa, miten esimerkiksi palvelusetelit oikeasti toimivat niille, jotka niitä viime kädessä saavat. Näin voi syntyä valuvikoja, joita on haastava myöhemmin korjata.
– Vaana haluaa olla nimenomaan yritys, joka kuuntelee asiakkaitaan ja tekee heille toimivia ratkaisuja. Tehtävää riittää paljon, joten kaikkia hyviäkään ideoita ei aina ehditä tekemään, mutta olemme joka tapauksessa kiinnostuneita kuulemaan ideoista ja ongelmista, joita asiakkaillamme on. Sillä on vaikutusta siihen, mitä teemme. Jos sinulla on ajatuksia, kuinka Vaanan tulisi kehittää tuotteitaan, ota rohkeasti yhteyttä!
Koko tiimimme yhteystiedot löytyvät tästä linkistä.